Ostarilla: Punaiset penkit ja pikku-Tapiola

Tapiolassa monin paikoin huomio kiinnittyy jämeränoloisiin puisiin penkkeihin.   Penkit otettiin käyttöön juuri Heikintorin avajaisissa. Penkin suunnittelija on pieni mysteeri, mutta joidenkin asiaa tuntevien mielestä se ei ollut ainakaan arkkitehti Ervi. Penkkien kirkas väritys ei ilmeisesti ollut alkuperäinen, vaan valkoinen. Liikekeskuksessa näkyy ainakin punaisia ja oransseja penkkejä, ja vihreän muistelen nähneeni jossain. Kirkas punainen näkyy muuallakin ostoskeskuksen alueella. Kulttuurikeskuksen edustalla penkin kuuluu olla valkoinen. Onkohan vielä muita? Tietolähteenä: Artikkeli Helsingin Sanomissa .

Aarne Ervin suunnittelema ostoskeskus on otettu käyttöön vuonna 1968, ja se kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tapiolan keskustaa uudistetaan parhaillaan, ja Heikintorin läheisyyteen on rakennettu uusi Ainoa-kauppakeskus.  Heikintori sen sijaan odottaa kohennusta,  josta on keskusteltu vuosia. Huomaan, että monet penkeistäkin ovat kipeästi kunnostuksen tarpeessa.

Liikekeskittymän oivaltavan leikkipaikan esittelin postauksessa Mini-Tapiola.

 

Videona kunnianosoitus penkille!

Mukana myös muutama väriehdotus…

 

Punaisia väripilkkuja muuallakin kuin penkeissä:

heikintorilla-mv

 

heikintori-logo-pun-mv

 

tapiolapenkit-mv

 

Lasten leikkipaikalta löytyy ihana yllätys: sinne on rakennettu pienoiskoossa Aarne Ervin suunnittelema Keskustorni ja Viljo Revellin Taskumattitalot. Nämä Tapiolan arkkitehtuurin helmet on saatu  mustilla, harmailla ja valkoisilla laatoilla yllättävän näköisiksi, vaikka taiteellisia vapauksia on vähän otettu. Toimii!

 

leikkipaikka-punainen-mopo

pienoismallissa-tapiola

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned