Kuukauden lähiö: Merihaka

Merihaka kukkalaatikko

Kuukauden lähiö ei ole aivan varsinaisesti lähiö, koska se sijaitsee Helsingin  kantakaupungin alueella. Toisaalta lähiö-sanan käyttö on liukuvaa ja virallinen määrittely puuttuu. Useimmiten kuitenkin lähiö tarkoittaa selkeästi keskustan ulkopuolelle rakennettua yhtenäistä kerrostalovaltaista aluetta.

Vuosina 1973–1986 rakennettua Merihakaa voi hyvin kutsua ainakin kaupunkilähiöksi. Onhan se ulkoisesti kovasti monen muun 1970-luvulla rakennetun lähiön kaltainen, tosin talot ovat massiivisemman oloisia kuin Suomessa yleensä. Alue on rakennettu entiselle teollisuusalueelle. Asemakaavassa pyrittiin tehokkaaseen maankäyttöön, mutta asuntoihin haluttiin väljyyden tuntua ja valoa. Aravan rakentamisohjeet ovat määränneet esimerkiksi ikkunoiden pinta-alasta ja keittiön varustelutasosta.

Alueen suunnitteluperiaatteisiin kuului autoilun erottaminen jalankulkuväylistä. Tämä toteutettiin sijoittamalla alueen alle autokansi, jossa sijaitsee myös bussipysäkki.

Merihaka6

Merihaka5

Runsaasti moitteita saanut Merihaka on viime vuosina esiintynyt mediassa uudessa valossa. Asukkaat arvostavat alueen hyvää sijaintia, käytännöllisiä ratkaisuja ja asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä. Ajan myötä betonin harmauskin on saanut sävyjä. Helsingin Sanomien artikkeliin haastatellun asukkaan mielestä ihmiset ovat pehmentäneet betonin.

Merihaka Leikkipaikka

Merihaka4

Merihaka penkki

Merihaka Market

Merihaka ovenkahva

Merihaka2

Kaupunkiviljelyä betonin keskellä.

Merihaka viljelylaatikot

Monista asunnoista on näkymä suoraan merelle.

Merihaka3

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Myyrmäki

Myyrmäki valikoitui kuukauden lähiöksi, koska pääsin Kaupunkitutkimuspäivillä kuulemaan katukuvaaja Olli Bergin esittelyä Humans of Myyr York -hankkeesta ja -kirjasta. Mainion projektin esikuvana on vuonna 2010 käynnistetty Humans of New York. Myyr York -lempinimi on itse asiassa paljon vanhempaa perua: Bergin mukaan se keksittiin kun Myyrmäen ensimmäiset korkeat kerrostalot, ”pilvenpiirtäjät”, rakennettiin alueelle, jonka vanhin rakennuskanta on matalampaa.

Nykyinen Myyrmäki tunnettaan myös katutaiteesta, joka näkyy vahvasti jo rautatieasemalla.

Norsun silmä Myyrmäki

Myyrmäen asemalla

Asema on yhteydessä liikekeskus Myyrinpuhokseen. Vuonna 1975 valmistunut keskus on kolmikerroksinen ja järkälemäinen verrattuna alueen vanhempaan ostoskeskukseen Kuohukujalla. Vantaan kaupungin teettämässä selvityksessä muutaman vuoden takaa molemmat lukeutuivat niiden yhdeksän keskuksen joukkoon, joita suositeltiin säilytettäviksi. Selvityksessä huomioitiin kulttuurihistoria, kaupunkikuva, palveluverkko ja rakennuksen kunto. Tässä linkki uutiseen vuodelta 2015: Vantaan Sanomat ostoskeskuksista.

Tällaisten selvitysten ja inventointien suositukset eivät aina toteudu kaavoituksessa. Huonosti kävi esimerkiksi Myyrmäkeen kuuluvan Louhelan vanhalle ostoskeskukselle, jonka oli suunnitellut Aarne Ehojoki. Vuonna 1967 valmistunut ostari korvattiin uudella vuonna 2012, vaikka vuonna 2008 tehty inventointi totesi kohteen rakennushistoriallisesti merkittäväksi.

Myyrinpuhos
Myyrinpuhoksen suunnitteli Eero Kostiainen arkkitehtitoimisto Pentti Ahola ja kumppaneista.

 

Martinella Myyrmäki
Kuohukujan ostoskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Ilpo Hälvä, Uniplan Ky vuonna 1972.

Kuohukuja ostoskeskus oranssi

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Kuukauden lähiö: Sampola

Piipahdin viime kuussa Porissa. Sampolan lähiöön tullessa ei voi olla huomaamatta erikoista monumenttia. Keramiikkareliefi on kuvanveistäjä Kerttu Horilan ensimmäinen, vuonna 1981 valmistunut julkinen teos, ja toteutettiin tilaustyönä. Neuvostoliitto ja sosialistinen realismi tulevat vahvasti mieleen, ja olisi kiinnostavaa tietää työn taustoista. Horila tunnetaan erityisesti luonnollisen kokoisista ihmisveistoksista, jotka usein yllättävät arkisen elämän paikoissa. Katso www.kerttuhorila.fi.

Liikekeskus monumentin vieressä oli surullisen hiljainen. Myöhemmin luinkin lehdestä, että Sampolaan suunnitellaan uutta liikekeskusta. Alueen koko palvelurakenne muokataan uudelleen asemakaavamuutoksen myötä. Lehti kertoi myös, että Sampolan lähiö elää uutta nousukauttaan.

Alussa oli pelto, parkkipaikka ja Puolimatkan parakki.

Lehdissä Sampolasta on kirjoiteltu ennenkin. Yllä oleva lause on poiminta eräästä lehtikirjoituksesta vuodelta 2003. Kirjoittelusta saa hyvän  käsityksen Suvi Rosendahlin Pro gradu -tutkielmasta Sampolan lehdistökuva. Porilaisen lähiön representaation rakentuminen Satakunnan Kansan kirjoittelussa 1972-2010. Tässä linkki verkkojulkaisuun.

 

Kerttu Horila Sampola

Korttelipiha Sampola

Asemakaavassa toistuvat laajat korttelipihat. Osa taloista on jo käynyt läpi julkisivuremontin. Toisaalla on vielä alkuperäisiä pintoja.

Sampola kuilu

Pori Sampola liikekeskus

Valokyltit ale apt

Ystävällinen bussipysäkki.

Bussipysäkki Sampolassa

Kerrostalo Sampola

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned