Kuukauden lähiö ei ole aivan varsinaisesti lähiö, koska se sijaitsee Helsingin  kantakaupungin alueella. Toisaalta lähiö-sanan käyttö on liukuvaa ja virallinen määrittely puuttuu. Useimmiten kuitenkin lähiö tarkoittaa selkeästi keskustan ulkopuolelle rakennettua yhtenäistä kerrostalovaltaista aluetta.

Vuosina 1973–1986 rakennettua Merihakaa voi hyvin kutsua ainakin kaupunkilähiöksi. Onhan se ulkoisesti kovasti monen muun 1970-luvulla rakennetun lähiön kaltainen, tosin talot ovat massiivisemman oloisia kuin Suomessa yleensä. Alue on rakennettu entiselle teollisuusalueelle. Asemakaavassa pyrittiin tehokkaaseen maankäyttöön, mutta asuntoihin haluttiin väljyyden tuntua ja valoa. Aravan rakentamisohjeet ovat määränneet esimerkiksi ikkunoiden pinta-alasta ja keittiön varustelutasosta.

Alueen suunnitteluperiaatteisiin kuului autoilun erottaminen jalankulkuväylistä. Tämä toteutettiin sijoittamalla alueen alle autokansi, jossa sijaitsee myös bussipysäkki.

Runsaasti moitteita saanut Merihaka on viime vuosina esiintynyt mediassa uudessa valossa. Asukkaat arvostavat alueen hyvää sijaintia, käytännöllisiä ratkaisuja ja asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä. Ajan myötä betonin harmauskin on saanut sävyjä. Helsingin Sanomien artikkeliin haastatellun asukkaan mielestä ihmiset ovat pehmentäneet betonin.

Kaupunkiviljelyä betonin keskellä.

Monista asunnoista on näkymä suoraan merelle.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned