1000plus1 lähiötarinaa: Jouluerikoinen

Olen tehnyt tämän vuoden aikana yhteistyötä Humans of Myyr York kuvaaja Olli Bergin kanssa. Aloitimme kesäkuussa Pihlajamäestä.

Projektin muotoutuessa annoimme sille nimen 1000+1 lähiön tarinoita. Elokuussa tarinoita kerättiin Kannelmäessä ja syyskuussa  Olarissa. Marraskuussa alue laajeni pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun vuorossa oli Turun Runosmäki. Tässä vaiheessa nimi muuntui jouhevampaan – ja someystävällisempään – muotoon 1000plus1 lähiötarinaa, käyttäen hashtagia #1000plus1.

1000plus1 lähiötarinaa Myyrmäessä

Eräs ilmiselvä paikka on toistaiseksi jäänyt esittelemättä. Nimittäin Humans of Myyr Yorkin kotirintama Myyrmäki. Humans-sivustolla on jaettu katupotretteja jo viiden vuoden ajan, mutta useimmista kuvista ympäristö on rajattu lähes näkymättömiin. 1000plus1 lähiötarinaa yhdistää ympäristön ja ihmiset. Siispä Myyrmäki on hyvä paikka päättää tämä vuosi.

Kerroin Myyrmäestä hieman jo ennen 1000plus1-projektin käynnistymistä, täällä: Kuukauden lähiö: Myyrmäki

Psst…

Kuvauskierroksella tapasimme myös joulupukin ja muorin. Paljastui, että heillä on nykyisin asunto Myyrmäessä – yhä kiireisemmäksi muuttunut työelämä on pakottanut pukinkin etsimään uusia ratkaisuja arjen kiireisiin. Pukilla on toinenkin työ nykytanssiteatteri Mamia Companyssa.

HYVÄÄ JOULUA!

Kaikki tarinat ovat nähtävissä myös Talotarinoiden Youtube-kanavalla.

#1000plus1 -lähiötarinoita kokoavat yhteistyössä  Humans of Myyr York ja Talotarinat.

 

1000plus1 lähiötarinaa: Runosmäki

1000plus1 lähiötarinaa on tähän asti pysytellyt pääkaupunkiseudulla, mutta nyt maisemia ja ihmisiä myös Turun Runosmäestä.

Runosmäki on lähinnä 1970-luvulla rakennettu asuinalue. Tiiviillä alueella kävelyreitteihin on kiinnitetty huomiota. Asuintaloja ovat suunnitelleet useat arkkitehdit, muun muassa Pekka Pitkänen, jonka suunnittelema koulurakennus on poissa käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Koulu näyttäytyy Talotarinoiden aikaisemmassa osoitteessa parissakin postauksessa.

Runosmäen rakennuskannasta voi lukea tarkemmin Jimi Antikaisen opinnäytetyöstä Lähiöiden rakennettu kulttuuriympäristö.

#1000plus1 -lähiötarinoita kokoavat yhteistyössä  Humans of Myyr York ja Talotarinat.

Havukosken värit

Elämme vuoden harmainta aikaa, mutta eipä anneta sen lannistaa. Värejä löytyy ympäristöstä, myös sieltä ”harmaiden betonilaatikkojen” keskeltä. Nämä kuvat Vantaan Havukoskelta on kyllä otettu jo kesällä mukavammissa olosuhteissa. Edellinen postaukseni Koivutorilta on hyvin läheisissä maisemissa, sillä Havukoski kuuluu Koivukylän suuralueeseen, ja nimiä käytetään usein rinnakkain.

Havukoski pistetalot

Havukosken maamerkkinäkin toimivat tornitalot on värikoodattu, mutta varsinainen väri-iloittelu löytyy matalampien talojen korttelista. Elementtikerrostalojen arkkitehtuurissa on tyypillisesti alimman kerroksen betoniseinissä käytetty värejä laajalla skaalalla – pastellisävyisestä persikasta maastonvihreään ja ruskeaan, ja kirkkaisiin väreihin, kuten tässä.

Alue on noteerattu rakennushistoriallisesti merkittäväksi ja se on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä lähiöistä. Aiheesta juttu Vantaan Sanomissa. 

Havukoski keltainen

Havukoski keltainen_sininen-punainen

Havukoski Punavihreä

Havukoski sininen

Havukoski sinivihreä

Rautkallio_pyörä

Havukoski-sinipuna

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1000+1 lähiön tarinoita: Olari

Lähiötarinat laajenevat nyt jo Espoon puolelle. Tapasimme olarilaisia muun muassa Avaruuskadulla, Maapallonradalla ja Kuutamoisella. Alueen suunnittelijat Simo Järvinen  ja Eero Valjakka halusivat rakentaa alueen, joka erottuu muista. Suunnittelijat saivatkin Olarin johdosta valtionpalkinnon vuonna 1975.

Olarissa toteutui autoton keskusta ja kaupunkimainen ostoskatu. Erikoisuutena oli ostoskeskukseen yhdistyvä  talvipuutarha, joka sijaitsi osittain katutason alapuolella. Vierailumme aikana puutarha on muisto vain ja ostoskeskuksen kulmilla on rauhallista.

#1000plus1 lähiön tarinoita kokoavat yhteistyössä  Humans of Myyr York ja Talotarinat.

Klikkaa kuvasta Youtube-videoon.

Olari video

1000+1 lähiön tarinoita: Kannelmäki

Lähiötarinoita alkaa ilmestyä niin tiuhaan, että kuukauden lähiö -teema ei tahdo riittää. Jatkossa lähiöjuttuja ilmestyy säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin.

Nyt sarjaan lisätään Humans of Myyr Yorkin kanssa yhteistyössä tehty kuvakokoelma, jossa tavataan myös asukkaita. Annoimme projektille nimeksi 1000 + 1 lähiön tarinoita #1000plus1. Teema jatkuu epäsäännöllisesti, mutta toivottavasti pitkään.

Kannelmäki on ollut blogissa esillä useammankin kerran. Aiemmat postaukset keskittyivät Kannelmäen vanhempaan osaan ja Sitratorille, mutta nyt liikutaan laajemmin myös radan toisella puolella.

Tässä linkit aikaisempiin juttuihin:

Kannelmäen vanha ostari

Unelma Kannelmäessä

Arkkitehtuurituristi Kannelmäen kirkossa

Kotoista Kannelmäkeä

Siirry kuvaesitykseen klikkaamalla!

Kannelmäki 1000+1


Kannelmäen kuvat Päivi Leinonen ja Olli Berg

 

Kuukauden lähiö: Merihaka

Merihaka kukkalaatikko

Kuukauden lähiö ei ole aivan varsinaisesti lähiö, koska se sijaitsee Helsingin  kantakaupungin alueella. Toisaalta lähiö-sanan käyttö on liukuvaa ja virallinen määrittely puuttuu. Useimmiten kuitenkin lähiö tarkoittaa selkeästi keskustan ulkopuolelle rakennettua yhtenäistä kerrostalovaltaista aluetta.

Vuosina 1973–1986 rakennettua Merihakaa voi hyvin kutsua ainakin kaupunkilähiöksi. Onhan se ulkoisesti kovasti monen muun 1970-luvulla rakennetun lähiön kaltainen, tosin talot ovat massiivisemman oloisia kuin Suomessa yleensä. Alue on rakennettu entiselle teollisuusalueelle. Asemakaavassa pyrittiin tehokkaaseen maankäyttöön, mutta asuntoihin haluttiin väljyyden tuntua ja valoa. Aravan rakentamisohjeet ovat määränneet esimerkiksi ikkunoiden pinta-alasta ja keittiön varustelutasosta.

Alueen suunnitteluperiaatteisiin kuului autoilun erottaminen jalankulkuväylistä. Tämä toteutettiin sijoittamalla alueen alle autokansi, jossa sijaitsee myös bussipysäkki.

Merihaka6

Merihaka5

Runsaasti moitteita saanut Merihaka on viime vuosina esiintynyt mediassa uudessa valossa. Asukkaat arvostavat alueen hyvää sijaintia, käytännöllisiä ratkaisuja ja asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä. Ajan myötä betonin harmauskin on saanut sävyjä. Helsingin Sanomien artikkeliin haastatellun asukkaan mielestä ihmiset ovat pehmentäneet betonin.

Merihaka Leikkipaikka

Merihaka4

Merihaka penkki

Merihaka Market

Merihaka ovenkahva

Merihaka2

Kaupunkiviljelyä betonin keskellä.

Merihaka viljelylaatikot

Monista asunnoista on näkymä suoraan merelle.

Merihaka3

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Purkamisen vetoava draama

Turun yliopiston Juslenia purettiin. Sosiaaliseen mediaan ilmestyi päivityksiä. Työpaikalla yksi ja toinen aikoi mennä paikalle katsomaan. Rakennuksesta ei tietääkseni kukaan oikein pitänyt. Siihen liitettiin korkeintaan nostalgissävytteisiä muisteloita, mainiten kuitenkin rakennuksen ankeus ja epäkäytännöllisyys.

Turun yliopisto Juslenia 2018

Mistä suuri kiinnostus rakennusten purkamiseen johtuu? Tuskin sentään rakennuksen inhoaminen on niin syvää, että tuhoa siksi halutaan tulla todistamaan. Kuitenkin purkutyömaan reunalle aina joku pysähtyy katselemaan ja tallentamaan tilannetta.

Uuden rakentaminen saa harvoin samanlaista kiinnostusta osakseen. Rakentamisesta uutisoidaan asiallisesti ja lopputulos esitellään aikanaan, mutta itse rakennustyö ei ole mediaseksikästä. Purkaminen sen sijaan on dramaattinen toimenpide, ja draamaa kansa kaipaa. Puhutaan aikakauden lopusta ja historian havinasta. Purkuun liittyy melkeinpä tirkistelyn kaltaista jännitystä, josta kerrotaan kavereille yksityiskohtia. Mitä sieltä revittyjen seinien takaa pilkottaakaan!

Tai sitten asiaan voi ottaa realistisen näkökulman. Rakennus elää aikansa, toiset pidempään kuin toiset. En voi olla vertaamatta rakennuksen elinkaarta ihmiseloon. Huollolla ja korjausrakentamisella pidetään rakennuksen kuntoa yllä. Jos kunto on päässyt kovin huonoksi, joudutaan suuri osa rakennnusosista uusimaan – rakennusten kohdalla huomattavasti helpompaa kuin ihmisten.

Jusleniaa puretaan

Toisinaan päätetään, ettei korjaaminen kannata. Rakennus joko jää paikoilleen itsekseen lahoamaan, tai sitten sen aika päättyy väkivaltaisesti purkukoneiden kauhoissa. Suurimittaisten muutostöiden kohdalla puhutaan joskus rakennusten raiskaamisesta, mutta mitä kielikuvaa purkamisesta voisi käyttää? Ihminen voi jo joissain maissa valita armokuoleman, mutta rakennusten kohdalla en tähän vertautuvaa vaihtoehtoa näe. Onko rakennuksille olemassa saattohoitoa tai armollista, kunnioittavaa purkumenetelmää?

Vastauksena kysymykseeni tulee mieleen purkutaloissa järjestettävät tapahtumat. Esimerkiksi vuoden 2015 Lähiöfestivaalin tapahtumapaikkana oli purkutalo Vantaan Mikkolassa. Talo pääsi purkua odotellessaan vielä uudenlaiseen käyttöön, juhlituksi festivaalinäyttämöksi. Täällä pieni juttu aiheesta: Tunnelmia Lähiöfestivaaleilta. Samansuuntainen loppu oli mäntyharjulaisella talolla taidenäyttelyn paikkana: Kerrostalo galleriana.

Juslenia purkujäte

Purkaminen näyttää rumalta. Talon räjäyttäminen kertaheitolla maan tasalle on kieltämättä esteettisesti vaikuttavaa, mutta tavallisempaa on hidas nyrhiminen, ja se ei ole kaunista katsottavaa. Itse olen kiinnittänyt huomiota työn suorittajiin, sinnikkäisiin leukoihin pitkien kaulojen päässä. Eivätkö ne näytäkin aivan otuksilta, jotka haukkaavat hampaisiinsa ontelolaattoja ja sandwich-elementtejä!

Juslenia kauhat

Tässä toinen esimerkki paljon huomiota saaneesta purkutyöstä: Kasarmikatu 21 Helsingissä. Tein siitä blogiin postauksen, josta syntyi selvä piikki kävijämääriin – jälleen yksi osoitus purkamisen kiinnostavuudesta. Katso juttu: Rakennusviraston purkutyömaalla.

Kasarmikatu21 purku

Asuinkerrostalojen purkaminen on vielä ollut aika harvinaista, mutta ilmeisesti yleistymässä. Turun Lausteella purettiin kesällä 2017.

 

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Myyrmäki

Myyrmäki valikoitui kuukauden lähiöksi, koska pääsin Kaupunkitutkimuspäivillä kuulemaan katukuvaaja Olli Bergin esittelyä Humans of Myyr York -hankkeesta ja -kirjasta. Mainion projektin esikuvana on vuonna 2010 käynnistetty Humans of New York. Myyr York -lempinimi on itse asiassa paljon vanhempaa perua: Bergin mukaan se keksittiin kun Myyrmäen ensimmäiset korkeat kerrostalot, ”pilvenpiirtäjät”, rakennettiin alueelle, jonka vanhin rakennuskanta on matalampaa.

Nykyinen Myyrmäki tunnettaan myös katutaiteesta, joka näkyy vahvasti jo rautatieasemalla.

Norsun silmä Myyrmäki

Myyrmäen asemalla

Asema on yhteydessä liikekeskus Myyrinpuhokseen. Vuonna 1975 valmistunut keskus on kolmikerroksinen ja järkälemäinen verrattuna alueen vanhempaan ostoskeskukseen Kuohukujalla. Vantaan kaupungin teettämässä selvityksessä muutaman vuoden takaa molemmat lukeutuivat niiden yhdeksän keskuksen joukkoon, joita suositeltiin säilytettäviksi. Selvityksessä huomioitiin kulttuurihistoria, kaupunkikuva, palveluverkko ja rakennuksen kunto. Tässä linkki uutiseen vuodelta 2015: Vantaan Sanomat ostoskeskuksista.

Tällaisten selvitysten ja inventointien suositukset eivät aina toteudu kaavoituksessa. Huonosti kävi esimerkiksi Myyrmäkeen kuuluvan Louhelan vanhalle ostoskeskukselle, jonka oli suunnitellut Aarne Ehojoki. Vuonna 1967 valmistunut ostari korvattiin uudella vuonna 2012, vaikka vuonna 2008 tehty inventointi totesi kohteen rakennushistoriallisesti merkittäväksi.

Myyrinpuhos
Myyrinpuhoksen suunnitteli Eero Kostiainen arkkitehtitoimisto Pentti Ahola ja kumppaneista.

 

Martinella Myyrmäki
Kuohukujan ostoskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Ilpo Hälvä, Uniplan Ky vuonna 1972.

Kuohukuja ostoskeskus oranssi

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Kuukauden lähiö: Jyrkkälä

Kuukauden lähiöpostaus tulee Turusta. Jyrkkälään kuuluu hyvää, sillä alueen laaja peruskorjaus on valmistumassa. Kun nyt asiaa mietin, olen kuullut Jyrkkälän suunnalta pelkästään hyvää. Olen eri yhteyksissä tutustunut Jyrkkälän hankkeisiin vuosien varrella. Aina on ollut meneillään jotain uutta, jotain, mitä ei ole muualla vielä tehty. Tunnelma on ollut innostunut ja positiivinen.

Vanha_Jyrkkälä
Kuva KOy Jyrkkälänpolun toimiston seinällä olevasta valokuvasuurennoksesta.

Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku omistaa yli 600 vuokra-asuntoa 17 kerrostalossa. Talot on rakennettu vuosina 1968-1974. Saman omistajan hallussa aluetta on pystytty kehittämään yhtenäisesti ja suunnitelmallisesti.

Vuonna 2012 tutustuin Jyrkkälän kyläytymiskokeiluun. Alueella pyrittiin systemaattisesti rakentamaan sosiaalinen naapuriapuverkosto. Mallina oli Annikin puutaloyhteisö Tampereella, jossa verkosto syntyi ja kehittyi vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. En tiedä, mikä oli kokeilun lopputulos ja vaikutus, mutta ainakin alueella on vahva sosiaalinen verkosto, jota ylläpidetään – missäpä muualla kuin sosiaalisessa mediassa. Tällaiseen kokeiluun ryhtyminen kertoo mielestäni, ettei Jyrkkälänpolun hallinnossa kovin tiukoissa pipoissa pönötetä.

Jyrkkälä_2012
Jyrkkälää vuonna 2012. Alueen tuntomerkkinä oli pitkään isot värikkäät osoitteiden mukaiset kirjaimet talojen päädyissä.

Myös Jyrkkälän talojen perusparannus on uraauurtava. Nyt loppusuoralla olevassa rakennusurakassa on noudatettu allianssimallia, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen kaikki osapuolet valitaan jo ennen varsinaista suunnitteluvaihetta. Tämä mahdollistaa tavallista paremman valmistautumisen ja tilanteiden ennakoinnin, kun allianssi suunnittelee ja toteuttaa hanketta yhdessä, konkreettisesti samoissa työtiloissa työskennellen. Perinteisissä urakkamalleissa rakennuttaja valitsee ensin suunnittelijat ja kilpailuttaa sitten suunnitelmien perusteella urakoitsijat.

Hankkeessa on uudistettu rakennusten tekniikkaa ja julkisivuja. Kahden talon päätyjen pinta on aurinkopaneelia  – uutta tämäkin. Alueen värikkäämpi ilme on asukkaiden mieleen. Näin minulle kerrottiin viimeisimmällä Jyrkkälä-vierailullani tämän vuoden puolella. Kerrottiin paljon muutakin. Jälleen tuli sellainen olo, että jotain erityistä Jyrkkälässä on.

Värikkäät kerrostalot Jyrkkälä

Olin hieman tykästynyt vanhoihin jättikirjaimiin. Uusissa tunnisteissa on käytössä useita erilaisia tyylejä, kuten julkisuvuissakin. Osa kirjaimista on suorastaan taidetta, mutta  vaatimaton Z melkein hukkuu julkisivuun. OP-talossa olen näkevinäni Bauhaus-vaikutteita ja LMN-kirjaimet loistavat upeasti pimeällä. Kuulemma taksikuskit kaipailevat vanhoja selkeitä kirjaimia.

Mitähän Jyrkkälästä seuraavaksi kuuluu? Kuva-animaatiossa muutama visio 😉

Klikkaa kuvasta YouTubeen.

DSC_1575

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Kummatti

Kummallisen niminen lähiö Raahesssa ei muutenkaan ole kaikkein tavallisin kerrostaloalue. Erikoista on se, että osa 1970-luvulla rakennetuista taloista on madallettu vuosina 2007-2008 toteutetussa perusparannuksessa.  Alueelta purettiin 120 asuntoa, eli kolmannes. Purku kohdistui vähemmän kysyttyihin suuriin perheasuntoihin. Muutostyön suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harri Hagan.

Kiinnostavaa on myös elementtien kierrätys. Puretut seinäelementit on otettu uusiokäyttöön ja niitä on hyödynnetty autosuojien rakentamisessa. Lisätietoa projektista Rakennustiedon julkaisussa.

Madallettu kerrostalo Kummatti

Kummatti on aikaisemmin kärsinyt huonosta maineesta, ja alueen väestörakennekin on muuttunut. Nyt osa asunnoista on senioriasuntoja. Erikorkuisina polveilevat värikkäät talot vastaavat varmasti enemmän nykyasukkaan toiveita, kuin entinen lähiön perusmalli. Samanlaisia lähtötilanteita on muuallakin, ja uskon että erilaisia purku- ja muokkausratkaisuja tullaan  näkemään tulevaisuudessa lisää.

Grillikatos Kummatti
Alueen toisella laidalla olevia lamellitaloja ei ole uudistettu yhtä rankoin ottein, mutta parvekkeissa ja pihan rakennelmissa on mielenkiintoisia postmodernistisia muotoja, jotka lie lisätty 1990-luvun korjauksissa.

Parvekkeet talvella Kummatti

Kerrostalo_Kummatti

Pyöräkatos Raahessa

Pyöreys jatkuu Suitsikadulla.

Pyöräkatos Kummatti

Nämä rakennukset ovatkin vasta 1990-luvulla rakennettuja – huomaa ikkunoiden pikkuruudut. Punainen ristikko tuuletusparvekkeiden edessä on aika hauska.

Tuuletusparvekkeita Raahe

Portti Kummatti
Alueen nimen alkuperä olisi kyllä mielenkiintoista tietää. Internet kertoi minulle, että Kummatti tai Kummattikali tarkoittaa myös Intiassa harjoitettua perinnetanssia!

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned