Sähköt poikki – riittääkö lämpö?

Pääsin lokakuussa kurkistamaan mielenkiintoiseen Jäätyvä 2017 -harjoitukseen, jossa harjoiteltiin eri organisaatioiden  yhteistoimintaa laajan sähkökatkoksen varalta. Kuvitellussa tilanteessa sähkönsaanti keskeytyisi peräti kahden viikon ajaksi laajalla alueella. Tilanne on täysin mahdollinen, vaikkei kovin todennäköinen.

Erilaisia varajärjestelmiä on kyllä rakennettu ja suunnitelmia laadittu esimerkiksi sairaaloille. Osanottajien kommenteissa esitettiin kuitenkin aiheellisesti huoli tavallisten terveiden, omissa kodeissaan asuvien kansalaisten selviytymisestä. Onko riittävästi elin­tar­vik­kei­ta ja vettä? Onko käteistä rahaa ostoksia varten? Saako autoon bensaa? Onko paristoja lamppuihin ja radioihin – kun Internet ja matkapuhelimet eivät toimi, toimii tiedonvälitys parhaiten radion kautta.

Entä lämmitys? Pientaloissa usein on korvaava lämmityslaite, mutta valtaosa kerrostaloista on kaukolämmöstä ja sähköstä riippuvaisia. Ylen sivuilla on hienosti havainnollistettu kerrostaloasukkaaan kohtaamat ongelmat: Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa – tiedätkö miten varautua?

Täällä Fingrid-lehteen kirjoittamani artikkeli Jäätyvä 2017 -harjoituksesta.

Kuukauden lähiö: Ala-Malmi

Kuukauden lähiöksi valikoitui Helsingin Malmi, joka oli yksi Lähiöfestin tapahtumapaikoista – tapahtumasta lisää täällä.

Ala-Malmilla Teerisuontien, Vilppulantien ja Pekanraitin väliin asettuu hyvin yhtenäinen kerrostalokortteli 1980-luvun alusta. Minua ovat aina viehättäneet tällaiset labyrinttimaisesti toisiinsa lomittuvat korttelipihat. Välillä pihat yhdistyvät toisiinsa porttikongin kautta ja kulman takaa pääsee taas seuraavalle pihalle. Talot muistuttavat toisiaan, mutta pihat ja erilaiset kulkureitit ovat monimuotoiset. Kolmessa vuosikymmenessä tämäkin alue on saanut puista runsaasti vihreyttä tiilenpunaisen kaveriksi.

Asukasnäkökulmaa sain muun muassa yhdeksänvuotiaalta, jonka mukaan ”tää on ihan paras paikka, täällä on tosi kiva asua.” Myös aikuiset Lähiöfestissä haastatellut kertoivat viihtyvänsä hyvin.

Teerisuontie Malmi

Tiilijulkisivut Malmi

Vilppulantien alue

Kerrostalo Helsinki Malmi

Alueen raunoilla on hieman uudempaa kerrosta.

Kerrostalo Malmilla

Puistomaista Malmi

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kerrostalococktail Kuopiosta

Kävin Kuopiossa. En tiedä, onko vieraassa kaupungissa silmät jotenkin enemmän auki, mutta näin todella paljon tällaisia arkisella tavalla persoonallisia kerrostaloja. Jaan kokemukseni täällä oikein kunnon kuvailoittelun muodossa. Kaikki talot ovat keskustassa tai ainakin sen tuntumassa. Kuvakollaasissa muun muassa erilaisia betoniristikkoja, mosaiikkilaattaelementtejä ja suorakulmakatto. Huisia!

cof
Kuvaajakin kurkkaa, moikka!

Näitä kiiltäviä lasimaisia pinnoitelevyjä olen nähnyt monissa eri sävyissä; tässä upea syvän vihreä Erikoista on myös sen käyttö näin laajalti, hallitsevana materiaalina. Melkoinen ilmestys!

sdr

Shakkiruutuseinä on hieno.

cof

Talon pääty on yllättäen ihan eri sabluunasta.

cof

Löytyipä vielä turkoosit ikkunankarmitkin. Sama väri toistuu pystyrimoissa, joiden funktio on ymmärtääkseni ainoastaan esteettinen. Jos tiedät paremmin, kerro ihmeessä! Tässä ympyrä sulkeutuukin näppärästi, sillä postauksen aloituskuvana on rakennuksen toinen puoli betoniristikkoparvekkeineen.

cof

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kerrostalo galleriana

Katajainen kansa Suomi100

Olipa onni, että lomamatkan reitille osui Mäntyharju. Siellähän on Katajainen kansa -näyttely päivittäin auki vielä parin viikon ajan. Purettava talo on mainio paikka taidenäyttelylle, kun kaikki vuonna 1980 rakennetun talon huoneistot ovat näyttelytiloina.  Eikä vain huoneistot, vaan kellarikäytävät, portaikot ja talon sauna.

 

Kellarikäytävä

 

 

Kerrostalokämppä_

Kovin suuria tiloja ei tällaisen tavistalon kämpissä tietenkään ole, mutta taiteilijat ovat sovittaneet teokset tiloihin. Eräs asunto oli saanut uuden mustavalkoisen kuvioinnin yksityiskohtia myöten.

Mustavalkoinen keittiö

reikä parketissa

Itse pidin eniten teoksista, joissa talon materiaalit ja rakennusosat oli kekseliäästi otettu osaksi taideteosta.

Säteitä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Facade Goes Fashion: Karvatakki Patterinhaassa

Karvatakki Patterinhaka

Ilmojen lämmettyä hieman on teddykarvainen takki sopiva. Materiaali muistuttaa struktuuriltaan 1940- ja 1950-luvuilla suosittua röpelörappausta, jonka värikin on usein hailakka ruskea. Tosin alkuperäinen väri on ollut kirkkaampi, ja nykyinen sävy johtuu vuosikymmenten aikana kertyneestä liasta ja pölystä. Kaapista löytyi sopivasti parvekkeiden mukainen poolopusero – huomaa kauluksen poimupeltiä muistuttava neulos.

Arkkitehtuuriasuni kuvauspaikka löytyi Patterinhaasta, joka on Turun ensimmäinen lähiö. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna 1954. Alueen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra ja rakentajana oli Rakennustoimisto A. Puolimatka.

 

Karvatakki ja rappaus

 

Röpelörappaus julkisivu

 

Patterinhaka 1000

 

Kerrostalo Patterinhaka

 

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.
  • The English version: Suburban Teddy Bear

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Taloyhtiöterveisiä!

Kotitaloni juhli viime vuonna 50-vuotisjuhlaa. Koko tapaus meinasi jäädä huomaamatta, mutta onneksi eräs asukas oli tarkkana. Kakkukahvit juotiin yhtiökokouksessa ja alkuaikoja muisteltiin. Värkkäsin juhlaa varten kortin, jolla muistimme alkuperäisiä asukkaita. Vanhoista talonkirjoista selvisi, että heitä asuu talossa yhä 16 huoneistossa.

Elämme aika tyypillisessä 1960-luvun kerrostalossa. Se tarkoittaa esimerkiksi putkiremontin lähestymistä. Asiassa on otettu nyt ensimmäisiä askelia, ja tänään on tarkoitus valita hankesuunnitteluun toteuttava yritys. Tiedossa mielenkiintoisia aikoja!

Mutta monenlaista on jo tehtykin. Viime vuonna uusittiin ulko-ovet. Alkuperäiset puuovet olivat monin paikoin rapautuneet. Vauriot eivät olleet ainoastaan kosmeettisia, siis pelkällä pintaremontilla ei päästy. Hallitus päätti vaihtaa ovet metallisiin.  Itse olisin ollut puuovien ovien teettämisen kannalla, mutta enemmistö päätti näin. Lopputulos on kuitenkin minunkin mielestäni siisti ja talon ilmeeseen sopiva.

 

uusi-ovi

 

Sisäänkäyntien esteettömyyttä parannettiin, ja tähän haettiin ARA:n esteettömyysavustusta. Asfaltti ja jalkaralli ovat nyt samalla tasolla. Koodilla toimiva oviautomatiikka avaa oven. Myös valaistusta lisättiin. Vaikka remontti viimeistelyineen kesti roimasti yli arvioidun, on lopputulokseen ilmeisesti oltu tyytyväisiä. Sen voi päätellä siitä, että syksyn yhtiökokouksessa remontista ei puhuttu sanaakaan – ja se on poikkeuksellista.

 

esteeton-ralli

 

Vanhoissa puuovissa oli tyylikkäät 1960-lukulaiset vetimet. Ne saivat mennä ovien mukana kaatopaikalle. Paitsi, että minä pelastin muutaman itselleni ns. arkistoon 🙂

ovenkahva-1960luku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Lähiömaisema uudistuu – Lohjan Mäntynummi

Lohjalta löytyy myös lähiömaisemaa. Kävin Mäntynummessa, josta paikallisoppaani on kotoisin. Mäntynymmi onkin hyvä esimerkki lähiöiden tilanteesta. Lähiön maisemaa halutaan kohentaa ja nykyaikaistaa. Tässä kuvassa yksi talo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Mielestäni muutos ei ole ollenkaan hassumpi. Tehostevärit ovat voimakkaat, mutta niitä on käytetty selkeästi, rakennusten tyyliin sopivalla tavalla. Talon tunnistaa vielä helposti 1970-luvun rakennukseksi.

 

Lähiö Uudistus_

 

Julkisivu uudistus B

 

Takapuolella uusitut parvekkeet muuttavat talon ilmettä vielä modernimpaan suuntaan.

Kerrostalo uudistus2B

 

Vertailun vuoksi viereinen talo, jossa parvekkeet ovat ennallaan. Julkisivu on selvästi kunnostettu äskettäin.

Vaaleanpunaiset parvekkeet

 

Alueen muut talot vielä odottavat toimenpiteitä.

Mäntynummi parvekkeet

 

Mäntynummi krs-talo

 

Kerrostalo Ovi B

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Vuosaaren terassitalo

Terassitalo remonttia

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Vuosaaren terassitalot copy

Terassitalo pihan puoli

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalo 2016

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Vuosaari Auringonsilta esite

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin.  Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

a_MG_7255

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Lähiötalo Burberryssä?

Burberry kuosin kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0) Kuvankäsittely: Päivi Leinonen


Burberry-talo Turun Runosmäessä?

No ei nyt sentään. Vaikka lähiö onkin asumisen nouseva trendi, ei se sentään näin näkyvästi ole vielä muodissa. Testasin tässä Photoshopin avulla ideaa, jonka norjalainen taiteilija Jens Werner Andersen toteutti omaan taloonsa. Tässä linkki Aftonpostenin artikkeliin. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä sai Andersenin valitsemaan juuri Burberryn.

Oikeastaan ruudut istuvat aika hyvin suoralinjaiseen kerrostaloon, vai mitä? Runosmäkeläisen talon ikkunankarmien väri on sitä paitsi aika lähellä burberrynpunaista. Burberry tunnetaan parhaiten ruutukuosista, väreinään beige, punainen ja musta.

 

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.