Kuukauden lähiö: Pihlajamäki

Kuukauden lähiö -postaus on nyt saanut aivan uuden muodon. Myös sisältö on uudistunut, sillä rakennusten ja maisemien lisäksi mukana on ihmisiä. Olen tehnyt yhteistyötä Humans of Myyr York -kuvaajana tunnetun Olli Bergin kanssa, ja tässä kuvaesityksessä Pihlajamäessä tapaamamme ihmiset kertovat mietteitään. Tarinoita on tarkoitus tehdä jatkossa lisää eri paikoista.

Humans of Myyr Yorkin Facebook- ja Instagram-postauksissa osa tarinoista on pidempinä.

Pihlajamäki tunnetaan kauas näkyvistä pistekerrostaloista. Maineikkaan Saton alueen suunnitteli Lauri Silvennoinen, ja siihen kuuluvat myös maisemassa kaartuvat matalat ja pitkät talot nauhaikkunoineen. Hakan rakennuttamat talot alueen koillisosassa suunnittelivat Esko Korhonen ja Sulo Savolainen.

Vuosina 1959-1965 rakennettu alue oli Suomessa ensimmäinen suojelukaavan saanut lähiö, kun kaava valmistui 2007. Täysin ennallaan ei Pihlajamäki pysy, sillä ostoskeskuksen uudempi osa aiotaan purkaa ja korvata uudisrakennuksella, kuten on jo tehty monilla saman aikakauden ostareilla. Vanhempi, Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema kokonaisuus säilyy.

Blogin kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Brutaalisti oikeutta

oznor

Syksyisen Kuopion reissun kuvasatoa on vielä jäljellä yhden kohteen verran, ja se onkin oikea modernismin ystävän herkkupala. Heikki Castrénin suunnittelema Itä-Suomen hovioikeuden oikeustalo valmistui vuonna 1968. Rakennusmassoiltaan harvinaisenkin suoralinjainen brutalistinen rakennus on tehokas ilmestys kadunkulmassa Minna Canthin kadun varrella. Tämä, jos joku on sitä kuuluisaa rouheaa betoniarkkitehtuuria!

 

cof

Vuonna 1991 valmistuneen laajennuksen suunnitteli Juhani Pallasmaa. Uudisosa on korostetusti erilainen alkuperäisosan kanssa jo puolipyöreän muotonsa vuoksi.

cof

Rakennuksia yhdistävä silta ei yritä sulautua maisemaan.

cof

Kas näin: perinne kurkistaa lipan alta.

oznor

 

cof

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Roihuvuori

Kuukauden lähiö on Roihuvuori, joka myös avaa Helsingin lähiöt -kalenterin vuoden.

Käytän Finna-arkistosivuilta löytyviä kuvia, koska ne ovat kertakaikkiaan hienoja. Kuvista välittyy monissa lähiömuisteluissa toistuva asia: pihalla oli aina lapsia. Ja sitä pihaa riittää, sillä Roihuvuori kuuluu aluerakentamisen ensimmäiseen aaltoon, jossa väljyys oli ihanne. Tällaisia laajoja nurmikkoalueita ei nykypihoille mahdu. Eipä silti, kiireinen nykyihminen aikatauluineen ja harrastuksineen ei taida juuri pihalla ehtiä oleilemaankaan?

Lapsia Prinsessantie 4:n pihalla 1970. Kuva: Simo Rista. Ylempi kuva Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

200233 -1460 .
Roihuvuorentie 18 1957-1959. Ikkunasta näkyy Roihuvuorentie 9. Kuva: Olavi Mannonen. Helsingin kaupuninmuseon kokoelmat.

Kuvassa vietetään kotoista hetkeä uudessa ja avarassa roihuvuorelaisessa kodissa. Seutu on arvossaan yhä, vaikka väliin mahtui 1900-luvun lopun vuosikymmenet, jolloin lähiöistä pikemmin haluttiin pois. Nyt Roihuvuori on ensimmäisiä lähiöalueita, joiden kohdalla puhutaan gentrifikaatiosta. Ilmiöllä tarkoitetaan keskiluokkaisen,  hyvin toimeentulevan väestön halukkuutta muuttaa alueelle. Aiemmin gentrifikaatio on toteutunut kantakaupunkien alueilla monissa entisissä työväestön kaupunginosissa.

 

2680 -5 . N11817
Roihuvuorentie 26. Elannon myymälä ja baari 1958. Taustalla Vuorenpeikontie 3. Kuva: Friman Erik. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Vuorenpeikontien taloja nykyisin. Rakennuksiin ei ole tehty suuria ulkoisia muutoksia.

Kerrostaloja Roihuvuoressa.jpg

Vuorenpeikontie Roihuvuori

Mäen päällä  on Roihuvuoren koulu. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulu valmistui vuonna 1967. Toisten ihailema, toisten kammoksuma koulu oli jo purkulistalla sisäilmaongelmien vuoksi, mutta päätettiin korjata arkkitehtuuriltaan merkittävänä. Koulusta lisää kirjoituksessa Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu.

 

Roihuvuoren koulu_p

Roihuvuori Vesitorni ikkunassa

Koulun ikkunastakin näkyy maamerkki Roihuvuoren vesitorni.

200628 . N260929
Roihuvuoren vesitornin rakentaminen kesällä 1979, Kuva: Jukka Naapuri Jukka. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Kuukauden lähiö: Siltamäki

Siltamäki näyttää tavallistakin tavallisemmalta kerrostaloalueelta – ja sitähän se onkin, mutta se on myös yksi ensimmäisiä tämän lähiötyypin edustajia. Aikaisemmin, 1960-luvulla vallitsi monumentaalinen tyyli, jossa alueista rakennettiin visuaalisesti näyttäviä kokonaisuuksia. Suunnittelijoiden parissa heräsi kritiikkiä siitä, ettei tällainen aluesuunnittelu luonut asukkaille aitoja kohtaamisen mahdollisuuksia.

Lähiöitä alettiin suunnitella aivan uudella tavalla – nyt rakennettiin kontaktikaupunkeja. Tiivissä korttelikaavassa rakennukset sijoittuvat suorakulmaisesti toisiinsa, ja niiden väliin jää atrium-tyyppisiä pihoja. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston inventointiraportissa todetaan, että

Siltamäki on ainoa alue Helsingissä, jossa kontaktipihan idea toteutui puhdaspiirteisessä muodossa.

Siltamäki rakennettiin vuosina 1967-1972. Suunnittelija Pentti Ahola tunnetaan myös Tapiolan Hakalehdon atriumtaloista.

Sisäänkäynti kerrostalo

Siltamäki alitus

Siltamäki_aukio

Hiekkalaatikolla Siltamäessä

Palvelut ovat keskittyneet ostoskeskukseen.

Siltamäen ostari

Seurakuntakodin arkkitehtuuria.

Siltamäki Seurakuntakoti

Ja vähän taidetta: Puistoalueella on Arvo Siikamäen veistos Lepotauko 1970-luvulta.

Kasvoton nainen Siltamäessä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Teatterit kuin kaksi marjaa

Arkkitehtuuribongailu on erityisen palkitsevaa silloin kun vahingossa löytää kiinnostavan rakennuksen. Kuopiossa käydessäni osui reitilleni kaupunginteatteri, joka näytti kovin tutulta. Veikkaukseni osui oikeaan – rakennuksen ovat suunnitelleet samat arkkitehdit kuin Turun kaupunginteatterinkin, tosin Turussa Helmer Stenrosin ja Risto-Veikko Luukkosen kumppanina oli myös Aarne Hytönen.

Turussa teatteri valmistui 1962, vain vuotta aiemmin kuin Kuopiossa. Rakennuksia yhdistää sekin, että molempiin on aivan äskettäin tehty laajennus. Identtisiä rakennukset eivät ole, mutta vähintäänkin sisaruksista voi puhua. Nämä sisarukset ovat kylläkin sittemmin löytäneet kumpikin oman ilmeensä. Kuopiossa laajennus erottuu rohkeasti vanhasta, kun taas Turussa maisemallisesti erittäin arvokkaalla paikalla uusi osa on sovitettu vanhaan vähemmän huomiota herättävällä tavalla.

Kuopion laajennusosan suunnitteli ALA Architects, ja uudistus valmistui vuonna 2014. Turussa laajennus ja kunnostustyö valmistui tänä vuonna. Hankkeen suunnitteli LPR Arkkitehdit. Teatteri oli auki yleisölle Turun päivänä, jolloin minäkin kävin tunnelmia nuuskimassa. Kurkkaa kuvat Facebook-sivulta!

 

Teatterirakennusten julkisivuissa on samanlaista keraamista neliölaattaa.

cof
Kuopion kaupunginteatteri

Kuopiossa laajennusosa erottuu selkeästi vanhasta.

oznor

 

cof

 

oznor
Kasvot ikkunassa. Kuopion kaupunginteatteri.

 

cof
Turun kaupunginteatteri Aurajoien rannalla.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

 

Pekka Pitkäsen punaista Säkylässä

Tammikuussa blogissani nähtiin turkulaisen arkkitehdin Pekka Pitkäsen työtä, Pallivahan seurakuntatalo. Enpäs olekaan Pitkästä esitellyt aikaisemmin, vaikka hänen suunnittelemissaan kohteissa on tullut vierailtua kamerankin kanssa. Korjaan asian pienellä Pitkäs-sarjalla kevään aikana.

Tässä Säkylän seurakuntatalo vuodelta 1966. Pitkänen suunnitteli useita kirkollisia rakennuksia, jotka ovat tyyliltään pitkälle vietyä modernismia. Pitkäsen 1960-luvun töissä tyypillisesti betonipintaa värittävät perusvärit. Säkylässä julkisivun valkoinen väri korostaa rakennuksen veistoksellisuutta.

 

sakylan-seurakuntatalo_

 

Yksityiskohdat paljastuvat saavuttaessa lähemmäksi. Sisäänkäynnin kohdalla väriä on runsaasti: punaisen metallin ja lasin konstruktio toivottaa vieraan tervetulleeksi.

sisaankaynti-sakylan_srk-pieni

 

punainen-ovi-pitkanen

 

Kauempaa tehostevärejä ei välttämättä huomaa, sillä ne ovat usein erilaisten ulokkeiden takana hieman piilossa.

punainen-karmi

 

Punaista sisälläkin.

nakymasisapihalle

 

Kiinteistökokonaisuuteen kuuluu asuinrivitalo. Olisin tietysti halunnut päästä sisään, mutta niin hyvä tuuri ei käynyt. Vierailun aikaan viime kesänä koko talo oli kuulemma myynnissä!

 

sakyla-srk-asuinsiipi

 

Lopuksi se pakollinen ajan kerrostumia -kuva vanhan kirkon heijastuksineen.

sakylan-kirkko-ja-srk-talo

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Voi Pallivaha! Arvoarkkitehtuurin purkuaikeet

Jos Turun ja Kaarinan seurakunnan suunnitelmat toteutuvat, ei näitä portaita pitkin kuljeta enää Pekkä Pitkäsen suunnittelemaan seurakuntakeskukseen. Kirkkoa on korjattu pitkään, ja nyt seurakunta haluaisi kuitenkin purkaa rakennuksen. Minun on aina vaan vaikea uskoa, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmia pystyttäisi nykymenetelmillä poistamaan. Korjaaminen on aina kallista, eihän siitä mihinkään pääse, mutta purettuja merkkiteoksia kun ei saa takaisin edes rahalla.

pallivahan-srk-talo

Seurakuntakeskusta kutsutaan myös kirkoksi, mutta Kirkkohallitus ei käyttöönoton yhteydessä virallisesti määritellyt rakennusta kirkoksi. Myöhemminkään tätä määrittelyä ei tehty. Tämä osaltaan helpottaa purkuluvan saantia, koska asiaa ei tarvitse päättää Kirkkohallituksessa. Rakennusvalvonnan lupa kuitenkin tarvitaan, ja todennäköisesti museonkin kantaa kysytään.

Pallivahan kirkko valmistui vuonna 1968. Ruskeatiilinen rakennus muodostuu erikokoisista massoista, ja kokonaisuus tarjoaa kiinnostaviaia näkymiä eri suuntiin. Pekka Pitkäsen modernistinen arkkitehtuuri on kansainvälisestikin arvostettua. Jos keskus puretaan, menetetään jälleen pala 1960-luvun rakennuskantaa. Tulevat sukupolvet sitten ihmettelevät menneiden vuosikymmenten säälimätöntä purkuintoa.

pallivaha-srk-piha-pieni

pallivaha-srk-ikkunat

pallivaha-kello

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Brutaalia pipariarkkitehtuuria

On aika paljastaa vuoden piparitalo. Viime vuoden tapaan valitsin kohteeksi vuoden aikana blogissa esitellyn rakennuksen. Itse rakennuksenkin esittely pääsi blogiin vasta muutama päivä sitten, mutta pipariprojektin aiheen olin ehtinyt jo päättää hyvissä ajoin.

Roihuvuoren piparikoulu

Ei siitä ihan täydellinen tullut. Jotkut saumat repsottavat pahasti, mutta sovitaan vaikka niin, että teos kuvaa tilannetta ennen remonttia, tai ehkä jopa korjausten ollessa käynnissä. Täytyy myös huomauttaa, että koulu ei ole mittakaavassa.

 

Roihuvuori piparina.jpg

Roihuvuoren koulu 2016.jpg

 

Työ alkoi kaavojen suunnittelulla ja testauksella. Olen sitä ihmistyyppiä, joka nauttii monessa asiassa suunnittelusta ja valmisteluista eniten. Kaavojen parissa askartelu on kivaa!

kaavoja-piparitalo

Elementit kasassa.

piparitalon-elementit

Kyllä tästä jotain taitaa tulla…

Pilarit lakua.jpg

… ja tulikin.

pipari-roihuvuori

PS. Ella ja kaverit -elokuvasta inspiroituneena rakensimme poikani kanssa toisenkin koulun. Etualalla on siis Ellan pieni koulu, josta luokka joutuu muuttamaan jättimäiseen betonikouluun.

pikkukoulu

Söpöhän siitä tuli.

Kummasta sinä pidät enemmän?

 

  • PS. Katso myös Talotarinat 5 vuotta -juhla-arvonta täällä.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu

Pysytään 1960-luvulla yhä, kohteena Aarno Ruusuvuoren sunnittelema, 1967 valmistunut Roihuvuoren koulu Helsingissä.

roihuvuoren-koulu_ikkunat

Osallistuin syksyn aikana Tampereen teknillisen yliopiston järjestämälle arkkitehtuurin kritiikin kurssille. Antoisan kurssin yksi tulos oli ymmärtää, mitä kaikkea kritiikki voi olla ja miten monella tavalla kohdetta voi lähestyä.

Tutkiskelin Roihuvuoren koulua kolmen tekstin verran. Yhdessä kirjoituksessa pohdin, millainen on konstruktivistisen betonirakennuksen luonne. Tulkintani mukaan koulurakennus edustaa

  • avoimuutta – avoimet tilaratkaisut, tilojen yhteys, ikkunoiden runsaus
  • joustavuutta – monikäyttöisyys on huomioitu suunnittelussa
  • rehellisyyttä – konstruktivismin periaatteiden mukaan rakenteet näkyvät sellaisenaan
  • arvovaltaisutta  – selkeä, jämäkkä ulkomuoto herättää kunnioitusta

Teksti Brutaalia arvomaisemaa – Roihuvuoren koulu on luettavissa kurssin blogissa. Blogista löytyvät myös muut kurssin aikana syntyneet kiinnostavat kritiikit.

 

Roihuvuoren koulu_maasto.jpg

areyouami

roihuvuoren-koulu-turkoosi

roihuvuoren-koulu-ovi

Ramppi kaide.jpg

rampilla

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Lamppuja ja muita herkkuja – PYP

Esittelin viimeksi upeaa Hotelli Rantapuistoa, joka tunnetaan myös PYP-pankin entisenä koulutuskeskuksena. Palataan vielä interiöörin hienoihin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tulee vastaan jo ovella: ovenkahvana on tunnistettava pankin logo.

hotelli-rantapuisto-pyp-kahva

Sisustuksessa on käytetty erilaisia puupintoja – tässä sormipaneelia.

porttaat-parvelle

 

rantapuisto-portaikon-lamput

Lamppuja, ihania lamppuja.

rantapuisto-portaikko_lamput

Tällainen valaistusratkaisu ei tarvitse erillistä varjostinta.

hotelli-rantapuisto_sisakatto

Valaisimia tarvitaan ulkoalueillakin.

julkisivu-merelle

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned