Kuukauden lähiö: Jyrkkälä

Kuukauden lähiöpostaus tulee Turusta. Jyrkkälään kuuluu hyvää, sillä alueen laaja peruskorjaus on valmistumassa. Kun nyt asiaa mietin, olen kuullut Jyrkkälän suunnalta pelkästään hyvää. Olen eri yhteyksissä tutustunut Jyrkkälän hankkeisiin vuosien varrella. Aina on ollut meneillään jotain uutta, jotain, mitä ei ole muualla vielä tehty. Tunnelma on ollut innostunut ja positiivinen.

Vanha_Jyrkkälä
Kuva KOy Jyrkkälänpolun toimiston seinällä olevasta valokuvasuurennoksesta.

Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku omistaa yli 600 vuokra-asuntoa 17 kerrostalossa. Talot on rakennettu vuosina 1968-1974. Saman omistajan hallussa aluetta on pystytty kehittämään yhtenäisesti ja suunnitelmallisesti.

Vuonna 2012 tutustuin Jyrkkälän kyläytymiskokeiluun. Alueella pyrittiin systemaattisesti rakentamaan sosiaalinen naapuriapuverkosto. Mallina oli Annikin puutaloyhteisö Tampereella, jossa verkosto syntyi ja kehittyi vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. En tiedä, mikä oli kokeilun lopputulos ja vaikutus, mutta ainakin alueella on vahva sosiaalinen verkosto, jota ylläpidetään – missäpä muualla kuin sosiaalisessa mediassa. Tällaiseen kokeiluun ryhtyminen kertoo mielestäni, ettei Jyrkkälänpolun hallinnossa kovin tiukoissa pipoissa pönötetä.

Jyrkkälä_2012
Jyrkkälää vuonna 2012. Alueen tuntomerkkinä oli pitkään isot värikkäät osoitteiden mukaiset kirjaimet talojen päädyissä.

Myös Jyrkkälän talojen perusparannus on uraauurtava. Nyt loppusuoralla olevassa rakennusurakassa on noudatettu allianssimallia, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen kaikki osapuolet valitaan jo ennen varsinaista suunnitteluvaihetta. Tämä mahdollistaa tavallista paremman valmistautumisen ja tilanteiden ennakoinnin, kun allianssi suunnittelee ja toteuttaa hanketta yhdessä, konkreettisesti samoissa työtiloissa työskennellen. Perinteisissä urakkamalleissa rakennuttaja valitsee ensin suunnittelijat ja kilpailuttaa sitten suunnitelmien perusteella urakoitsijat.

Hankkeessa on uudistettu rakennusten tekniikkaa ja julkisivuja. Kahden talon päätyjen pinta on aurinkopaneelia  – uutta tämäkin. Alueen värikkäämpi ilme on asukkaiden mieleen. Näin minulle kerrottiin viimeisimmällä Jyrkkälä-vierailullani tämän vuoden puolella. Kerrottiin paljon muutakin. Jälleen tuli sellainen olo, että jotain erityistä Jyrkkälässä on.

Värikkäät kerrostalot Jyrkkälä

Olin hieman tykästynyt vanhoihin jättikirjaimiin. Uusissa tunnisteissa on käytössä useita erilaisia tyylejä, kuten julkisuvuissakin. Osa kirjaimista on suorastaan taidetta, mutta  vaatimaton Z melkein hukkuu julkisivuun. OP-talossa olen näkevinäni Bauhaus-vaikutteita ja LMN-kirjaimet loistavat upeasti pimeällä. Kuulemma taksikuskit kaipailevat vanhoja selkeitä kirjaimia.

Mitähän Jyrkkälästä seuraavaksi kuuluu? Kuva-animaatiossa muutama visio 😉

Klikkaa kuvasta YouTubeen.

DSC_1575

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Kummatti

Kummallisen niminen lähiö Raahesssa ei muutenkaan ole kaikkein tavallisin kerrostaloalue. Erikoista on se, että osa 1970-luvulla rakennetuista taloista on madallettu vuosina 2007-2008 toteutetussa perusparannuksessa.  Alueelta purettiin 120 asuntoa, eli kolmannes. Purku kohdistui vähemmän kysyttyihin suuriin perheasuntoihin. Muutostyön suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harri Hagan.

Kiinnostavaa on myös elementtien kierrätys. Puretut seinäelementit on otettu uusiokäyttöön ja niitä on hyödynnetty autosuojien rakentamisessa. Lisätietoa projektista Rakennustiedon julkaisussa.

Madallettu kerrostalo Kummatti

Kummatti on aikaisemmin kärsinyt huonosta maineesta, ja alueen väestörakennekin on muuttunut. Nyt osa asunnoista on senioriasuntoja. Erikorkuisina polveilevat värikkäät talot vastaavat varmasti enemmän nykyasukkaan toiveita, kuin entinen lähiön perusmalli. Samanlaisia lähtötilanteita on muuallakin, ja uskon että erilaisia purku- ja muokkausratkaisuja tullaan  näkemään tulevaisuudessa lisää.

Grillikatos Kummatti
Alueen toisella laidalla olevia lamellitaloja ei ole uudistettu yhtä rankoin ottein, mutta parvekkeissa ja pihan rakennelmissa on mielenkiintoisia postmodernistisia muotoja, jotka lie lisätty 1990-luvun korjauksissa.

Parvekkeet talvella Kummatti

Kerrostalo_Kummatti

Pyöräkatos Raahessa

Pyöreys jatkuu Suitsikadulla.

Pyöräkatos Kummatti

Nämä rakennukset ovatkin vasta 1990-luvulla rakennettuja – huomaa ikkunoiden pikkuruudut. Punainen ristikko tuuletusparvekkeiden edessä on aika hauska.

Tuuletusparvekkeita Raahe

Portti Kummatti
Alueen nimen alkuperä olisi kyllä mielenkiintoista tietää. Internet kertoi minulle, että Kummatti tai Kummattikali tarkoittaa myös Intiassa harjoitettua perinnetanssia!

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Roihuvuori

Kuukauden lähiö on Roihuvuori, joka myös avaa Helsingin lähiöt -kalenterin vuoden.

Käytän Finna-arkistosivuilta löytyviä kuvia, koska ne ovat kertakaikkiaan hienoja. Kuvista välittyy monissa lähiömuisteluissa toistuva asia: pihalla oli aina lapsia. Ja sitä pihaa riittää, sillä Roihuvuori kuuluu aluerakentamisen ensimmäiseen aaltoon, jossa väljyys oli ihanne. Tällaisia laajoja nurmikkoalueita ei nykypihoille mahdu. Eipä silti, kiireinen nykyihminen aikatauluineen ja harrastuksineen ei taida juuri pihalla ehtiä oleilemaankaan?

Lapsia Prinsessantie 4:n pihalla 1970. Kuva: Simo Rista. Ylempi kuva Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

200233 -1460 .
Roihuvuorentie 18 1957-1959. Ikkunasta näkyy Roihuvuorentie 9. Kuva: Olavi Mannonen. Helsingin kaupuninmuseon kokoelmat.

Kuvassa vietetään kotoista hetkeä uudessa ja avarassa roihuvuorelaisessa kodissa. Seutu on arvossaan yhä, vaikka väliin mahtui 1900-luvun lopun vuosikymmenet, jolloin lähiöistä pikemmin haluttiin pois. Nyt Roihuvuori on ensimmäisiä lähiöalueita, joiden kohdalla puhutaan gentrifikaatiosta. Ilmiöllä tarkoitetaan keskiluokkaisen,  hyvin toimeentulevan väestön halukkuutta muuttaa alueelle. Aiemmin gentrifikaatio on toteutunut kantakaupunkien alueilla monissa entisissä työväestön kaupunginosissa.

 

2680 -5 . N11817
Roihuvuorentie 26. Elannon myymälä ja baari 1958. Taustalla Vuorenpeikontie 3. Kuva: Friman Erik. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Vuorenpeikontien taloja nykyisin. Rakennuksiin ei ole tehty suuria ulkoisia muutoksia.

Kerrostaloja Roihuvuoressa.jpg

Vuorenpeikontie Roihuvuori

Mäen päällä  on Roihuvuoren koulu. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulu valmistui vuonna 1967. Toisten ihailema, toisten kammoksuma koulu oli jo purkulistalla sisäilmaongelmien vuoksi, mutta päätettiin korjata arkkitehtuuriltaan merkittävänä. Koulusta lisää kirjoituksessa Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu.

 

Roihuvuoren koulu_p

Roihuvuori Vesitorni ikkunassa

Koulun ikkunastakin näkyy maamerkki Roihuvuoren vesitorni.

200628 . N260929
Roihuvuoren vesitornin rakentaminen kesällä 1979, Kuva: Jukka Naapuri Jukka. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Sähköt poikki – riittääkö lämpö?

Pääsin lokakuussa kurkistamaan mielenkiintoiseen Jäätyvä 2017 -harjoitukseen, jossa harjoiteltiin eri organisaatioiden  yhteistoimintaa laajan sähkökatkoksen varalta. Kuvitellussa tilanteessa sähkönsaanti keskeytyisi peräti kahden viikon ajaksi laajalla alueella. Tilanne on täysin mahdollinen, vaikkei kovin todennäköinen.

Erilaisia varajärjestelmiä on kyllä rakennettu ja suunnitelmia laadittu esimerkiksi sairaaloille. Osanottajien kommenteissa esitettiin kuitenkin aiheellisesti huoli tavallisten terveiden, omissa kodeissaan asuvien kansalaisten selviytymisestä. Onko riittävästi elin­tar­vik­kei­ta ja vettä? Onko käteistä rahaa ostoksia varten? Saako autoon bensaa? Onko paristoja lamppuihin ja radioihin – kun Internet ja matkapuhelimet eivät toimi, toimii tiedonvälitys parhaiten radion kautta.

Entä lämmitys? Pientaloissa usein on korvaava lämmityslaite, mutta valtaosa kerrostaloista on kaukolämmöstä ja sähköstä riippuvaisia. Ylen sivuilla on hienosti havainnollistettu kerrostaloasukkaaan kohtaamat ongelmat: Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa – tiedätkö miten varautua?

Täällä Fingrid-lehteen kirjoittamani artikkeli Jäätyvä 2017 -harjoituksesta.

Kuukauden lähiö: Siltamäki

Siltamäki näyttää tavallistakin tavallisemmalta kerrostaloalueelta – ja sitähän se onkin, mutta se on myös yksi ensimmäisiä tämän lähiötyypin edustajia. Aikaisemmin, 1960-luvulla vallitsi monumentaalinen tyyli, jossa alueista rakennettiin visuaalisesti näyttäviä kokonaisuuksia. Suunnittelijoiden parissa heräsi kritiikkiä siitä, ettei tällainen aluesuunnittelu luonut asukkaille aitoja kohtaamisen mahdollisuuksia.

Lähiöitä alettiin suunnitella aivan uudella tavalla – nyt rakennettiin kontaktikaupunkeja. Tiivissä korttelikaavassa rakennukset sijoittuvat suorakulmaisesti toisiinsa, ja niiden väliin jää atrium-tyyppisiä pihoja. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston inventointiraportissa todetaan, että

Siltamäki on ainoa alue Helsingissä, jossa kontaktipihan idea toteutui puhdaspiirteisessä muodossa.

Siltamäki rakennettiin vuosina 1967-1972. Suunnittelija Pentti Ahola tunnetaan myös Tapiolan Hakalehdon atriumtaloista.

Sisäänkäynti kerrostalo

Siltamäki alitus

Siltamäki_aukio

Hiekkalaatikolla Siltamäessä

Palvelut ovat keskittyneet ostoskeskukseen.

Siltamäen ostari

Seurakuntakodin arkkitehtuuria.

Siltamäki Seurakuntakoti

Ja vähän taidetta: Puistoalueella on Arvo Siikamäen veistos Lepotauko 1970-luvulta.

Kasvoton nainen Siltamäessä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Ala-Malmi

Kuukauden lähiöksi valikoitui Helsingin Malmi, joka oli yksi Lähiöfestin tapahtumapaikoista – tapahtumasta lisää täällä.

Ala-Malmilla Teerisuontien, Vilppulantien ja Pekanraitin väliin asettuu hyvin yhtenäinen kerrostalokortteli 1980-luvun alusta. Minua ovat aina viehättäneet tällaiset labyrinttimaisesti toisiinsa lomittuvat korttelipihat. Välillä pihat yhdistyvät toisiinsa porttikongin kautta ja kulman takaa pääsee taas seuraavalle pihalle. Talot muistuttavat toisiaan, mutta pihat ja erilaiset kulkureitit ovat monimuotoiset. Kolmessa vuosikymmenessä tämäkin alue on saanut puista runsaasti vihreyttä tiilenpunaisen kaveriksi.

Asukasnäkökulmaa sain muun muassa yhdeksänvuotiaalta, jonka mukaan ”tää on ihan paras paikka, täällä on tosi kiva asua.” Myös aikuiset Lähiöfestissä haastatellut kertoivat viihtyvänsä hyvin.

Teerisuontie Malmi

Tiilijulkisivut Malmi

Vilppulantien alue

Kerrostalo Helsinki Malmi

Alueen raunoilla on hieman uudempaa kerrosta.

Kerrostalo Malmilla

Puistomaista Malmi

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kerrostalococktail Kuopiosta

Kävin Kuopiossa. En tiedä, onko vieraassa kaupungissa silmät jotenkin enemmän auki, mutta näin todella paljon tällaisia arkisella tavalla persoonallisia kerrostaloja. Jaan kokemukseni täällä oikein kunnon kuvailoittelun muodossa. Kaikki talot ovat keskustassa tai ainakin sen tuntumassa. Kuvakollaasissa muun muassa erilaisia betoniristikkoja, mosaiikkilaattaelementtejä ja suorakulmakatto. Huisia!

cof
Kuvaajakin kurkkaa, moikka!

Näitä kiiltäviä lasimaisia pinnoitelevyjä olen nähnyt monissa eri sävyissä; tässä upea syvän vihreä Erikoista on myös sen käyttö näin laajalti, hallitsevana materiaalina. Melkoinen ilmestys!

sdr

Shakkiruutuseinä on hieno.

cof

Talon pääty on yllättäen ihan eri sabluunasta.

cof

Löytyipä vielä turkoosit ikkunankarmitkin. Sama väri toistuu pystyrimoissa, joiden funktio on ymmärtääkseni ainoastaan esteettinen. Jos tiedät paremmin, kerro ihmeessä! Tässä ympyrä sulkeutuukin näppärästi, sillä postauksen aloituskuvana on rakennuksen toinen puoli betoniristikkoparvekkeineen.

cof

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Suikkila

Talotarinoiden kuva-arkistoon on kertynyt melkoisesti kuvia lähiöistä. Siksi polkaistaan käyntiin teema ”Kuukauden lähiö”. Sarjan käynnistää Turun Suikkila. Alue toimii myös jatkona kevään Pekka Pitkänen -teemalle. Pitkäsen arkkitehtitoimisto on suunnitellut lähes kaikki Suikkilan rakennukset sekä laatinut alueen yleissuunnitelman.

Suikkila Keltainen talo 1000px

Bergeninkadun ja Leningradinkadun kulmaan sijoittuu kortteli, jonka talot edustavat Pitkäselle tyypillistä koruttomuutta. Perusvärit erottuvat harmaista julkisivuista selkeinä muotoina.

Suikkila Siniharmaa 1000px

Suikkila 2E 1000px

Suikkila Lasitiilet 1000px

Talinkorventien pistetalot valmistuivat hieman aikaisemmin kuin muu Suikkila, 1960-luvun lopulla.

Suikkila pistetalo 1000px

Kaitaistentiellä on ryhmä kolmikerroksisia pitkiä lamellitaloja.

Suikkila Sisäänkäynti 1000px

Toinen Suikkilan ostoskeskuksista oli päässyt kuvaushetkellä sammaloitumaan (vuonna 2014.) Täytyykin käydä tarkistamassa tilanne!

Suikkila ostari 1000px

Myös rappukäytävistä voi löytää grafisia linjoja.

Suikkila rappukäytävä 1000px

Portaikko

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

 

Kerrostalo galleriana

Katajainen kansa Suomi100

Olipa onni, että lomamatkan reitille osui Mäntyharju. Siellähän on Katajainen kansa -näyttely päivittäin auki vielä parin viikon ajan. Purettava talo on mainio paikka taidenäyttelylle, kun kaikki vuonna 1980 rakennetun talon huoneistot ovat näyttelytiloina.  Eikä vain huoneistot, vaan kellarikäytävät, portaikot ja talon sauna.

 

Kellarikäytävä

 

 

Kerrostalokämppä_

Kovin suuria tiloja ei tällaisen tavistalon kämpissä tietenkään ole, mutta taiteilijat ovat sovittaneet teokset tiloihin. Eräs asunto oli saanut uuden mustavalkoisen kuvioinnin yksityiskohtia myöten.

Mustavalkoinen keittiö

reikä parketissa

Itse pidin eniten teoksista, joissa talon materiaalit ja rakennusosat oli kekseliäästi otettu osaksi taideteosta.

Säteitä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Facade Goes Fashion: Karvatakki Patterinhaassa

Karvatakki Patterinhaka

Ilmojen lämmettyä hieman on teddykarvainen takki sopiva. Materiaali muistuttaa struktuuriltaan 1940- ja 1950-luvuilla suosittua röpelörappausta, jonka värikin on usein hailakka ruskea. Tosin alkuperäinen väri on ollut kirkkaampi, ja nykyinen sävy johtuu vuosikymmenten aikana kertyneestä liasta ja pölystä. Kaapista löytyi sopivasti parvekkeiden mukainen poolopusero – huomaa kauluksen poimupeltiä muistuttava neulos.

Arkkitehtuuriasuni kuvauspaikka löytyi Patterinhaasta, joka on Turun ensimmäinen lähiö. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna 1954. Alueen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra ja rakentajana oli Rakennustoimisto A. Puolimatka.

 

Karvatakki ja rappaus

 

Röpelörappaus julkisivu

 

Patterinhaka 1000

 

Kerrostalo Patterinhaka

 

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.
  • The English version: Suburban Teddy Bear

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned