1960-luku – Talotarinat

Pekka Pitkäsen punaista Säkylässä

20.2.201720.2.2017Kategoriassa 1960-luku, Arkkitehtuuri, Kirkkoarkkitehtuuri, YleinenAvainsanat 1960-luku, kirkko, modernismi, Pekka Pitkänen, Säkylä, seurakuntataloKommentoi

Tammikuussa blogissani nähtiin turkulaisen arkkitehdin Pekka Pitkäsen työtä, Pallivahan seurakuntatalo. Enpäs olekaan Pitkästä esitellyt aikaisemmin, vaikka hänen suunnittelemissaan kohteissa on tullut vierailtua kamerankin kanssa. Korjaan asian pienellä Pitkäs-sarjalla kevään aikana.

Tässä Säkylän seurakuntatalo vuodelta 1966. Pitkänen suunnitteli useita kirkollisia rakennuksia, jotka ovat tyyliltään pitkälle vietyä modernismia. Pitkäsen 1960-luvun töissä tyypillisesti betonipintaa värittävät perusvärit. Säkylässä julkisivun valkoinen väri korostaa rakennuksen veistoksellisuutta.

Yksityiskohdat paljastuvat saavuttaessa lähemmäksi. Sisäänkäynnin kohdalla väriä on runsaasti: punaisen metallin ja lasin konstruktio toivottaa vieraan tervetulleeksi.

Kauempaa tehostevärejä ei välttämättä huomaa, sillä ne ovat usein erilaisten ulokkeiden takana hieman piilossa.

Punaista sisälläkin.

Kiinteistökokonaisuuteen kuuluu asuinrivitalo. Olisin tietysti halunnut päästä sisään, mutta niin hyvä tuuri ei käynyt. Vierailun aikaan viime kesänä koko talo oli kuulemma myynnissä!

Lopuksi se pakollinen ajan kerrostumia -kuva vanhan kirkon heijastuksineen.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Voi Pallivaha! Arvoarkkitehtuurin purkuaikeet

21.1.201722.1.2017Kategoriassa 1960-luku, Arkkitehtuuri, Kirkkoarkkitehtuuri, YleinenAvainsanat 1960-luku, kirkko, Pekka Pitkänen, purku, rakennussuojelu, seurakuntakeskusKommentoi

Jos Turun ja Kaarinan seurakunnan suunnitelmat toteutuvat, ei näitä portaita pitkin kuljeta enää Pekkä Pitkäsen suunnittelemaan seurakuntakeskukseen. Kirkkoa on korjattu pitkään, ja nyt seurakunta haluaisi kuitenkin purkaa rakennuksen. Minun on aina vaan vaikea uskoa, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmia pystyttäisi nykymenetelmillä poistamaan. Korjaaminen on aina kallista, eihän siitä mihinkään pääse, mutta purettuja merkkiteoksia kun ei saa takaisin edes rahalla.

Seurakuntakeskusta kutsutaan myös kirkoksi, mutta Kirkkohallitus ei käyttöönoton yhteydessä virallisesti määritellyt rakennusta kirkoksi. Myöhemminkään tätä määrittelyä ei tehty. Tämä osaltaan helpottaa purkuluvan saantia, koska asiaa ei tarvitse päättää Kirkkohallituksessa. Rakennusvalvonnan lupa kuitenkin tarvitaan, ja todennäköisesti museonkin kantaa kysytään.

Pallivahan kirkko valmistui vuonna 1968. Ruskeatiilinen rakennus muodostuu erikokoisista massoista, ja kokonaisuus tarjoaa kiinnostaviaia näkymiä eri suuntiin. Pekka Pitkäsen modernistinen arkkitehtuuri on kansainvälisestikin arvostettua. Jos keskus puretaan, menetetään jälleen pala 1960-luvun rakennuskantaa. Tulevat sukupolvet sitten ihmettelevät menneiden vuosikymmenten säälimätöntä purkuintoa.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Taloyhtiöterveisiä!

11.1.201711.1.2017Kategoriassa Asuinrakennukset, YleinenAvainsanat 1960-luku, esteettömyys, kerrostalo, korjausrakentaminen, taloyhtiö, ulko-oviYksi kommentti

Kotitaloni juhli viime vuonna 50-vuotisjuhlaa. Koko tapaus meinasi jäädä huomaamatta, mutta onneksi eräs asukas oli tarkkana. Kakkukahvit juotiin yhtiökokouksessa ja alkuaikoja muisteltiin. Värkkäsin juhlaa varten kortin, jolla muistimme alkuperäisiä asukkaita. Vanhoista talonkirjoista selvisi, että heitä asuu talossa yhä 16 huoneistossa.

Elämme aika tyypillisessä 1960-luvun kerrostalossa. Se tarkoittaa esimerkiksi putkiremontin lähestymistä. Asiassa on otettu nyt ensimmäisiä askelia, ja tänään on tarkoitus valita hankesuunnitteluun toteuttava yritys. Tiedossa mielenkiintoisia aikoja!

Mutta monenlaista on jo tehtykin. Viime vuonna uusittiin ulko-ovet. Alkuperäiset puuovet olivat monin paikoin rapautuneet. Vauriot eivät olleet ainoastaan kosmeettisia, siis pelkällä pintaremontilla ei päästy. Hallitus päätti vaihtaa ovet metallisiin. Itse olisin ollut puuovien ovien teettämisen kannalla, mutta enemmistö päätti näin. Lopputulos on kuitenkin minunkin mielestäni siisti ja talon ilmeeseen sopiva.

Sisäänkäyntien esteettömyyttä parannettiin, ja tähän haettiin ARA:n esteettömyysavustusta. Asfaltti ja jalkaralli ovat nyt samalla tasolla. Koodilla toimiva oviautomatiikka avaa oven. Myös valaistusta lisättiin. Vaikka remontti viimeistelyineen kesti roimasti yli arvioidun, on lopputulokseen ilmeisesti oltu tyytyväisiä. Sen voi päätellä siitä, että syksyn yhtiökokouksessa remontista ei puhuttu sanaakaan – ja se on poikkeuksellista.

Vanhoissa puuovissa oli tyylikkäät 1960-lukulaiset vetimet. Ne saivat mennä ovien mukana kaatopaikalle. Paitsi, että minä pelastin muutaman itselleni ns. arkistoon 🙂

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1960-lukua parhaimmillaan: Hotelli Rantapuisto

4.12.20164.12.2016Kategoriassa 1960-luku, Arkkitehtuuri, YleinenAvainsanat 1960-luku, Helsinki, hotelli, koulutuskeskus, Martta Ypyä, Ragnar Ypyä, Vuosaari, YhdyspankkiKommentoi

Yövyin Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa muutama viikko sitten. Olin kuullut, että paikka on hieno, mutta yllätyin.

Martta ja Ragnar Ypyä suunnittelivat kokonaisuuden Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi, joka valmistui vuonna 1963. Kun pankin käyttötarve väheni, alkoi keskus 2000-luvulla tarjota majoitusta muillekin tahoille. Hyvä niin, sillä minä todella nautin viikonlopustani tässä uniikissa paikassa.

Ypyöiden suunnittelussa puun käyttö on erityistä. Rantapuiston tärkeimmissä aulatiloissa on erikoisia kattokonstruktioita, jotka yhdessä valaistuksen kanssa tekevät tilasta todella kiinnostavan. Millaisia yksityiskohtia joka puolella upeasti säilyneinä!

Eteenpäin. Mitähän käytävän päästä löytyy!

Vastaus: risteyskohdista löytyy erityylisiä aulatiloja.

Sitten ravintolaan. Ypyät osasivat käyttää myös tiiltä. Tässä takka, jonka muoto muistuttaa odottavan äidin vatsaa.

Punatiili ja puu hallitsevat julkisivuissakin. Siipien ja erillisrakennusten väliin jää erilaisia pihatiloja.

Yksityiskohdat on huomioitu kaikkialla. Huomaa betonin muotoilu terassin reunassa!

Hotellihuoneen sisustus ei sentään ollut 1960-luvulta. Tätä näkymää olisin voinut katsella vielä muutaman lisäyön verran.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Rakennusviraston purkutyömaalla

23.3.201617.10.2016Kategoriassa 1960-luku, YleinenAvainsanat 1960-luku, Helsinki, Kasarmikatu, purkutalo, RakennusvirastoKommentoi

Pari kuukautta sitten täällä oli muutama kuva entisestä Rakennusviraston rakennuksesta Kasarmikadulla. Nyt purku on jo hyvässä vauhdissa, eikä rakennuksesta ole enää paljon jäljellä. Pääsin purun keskelle haistelemaan tunnelmia.

Rakennuksen purkaminen tuntuu aina dramaattiselta. Tapauksen historiallisen arvon ymmärtää myös hankkeessa mukana oleva kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partners, joka tallentaa purun vaiheet huolellisesti.

Aikaisempi postaus täällä: Katoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Ympäröivät näkymät sentään säilyvät. Vanhat rakennukset säästyivät nykyistä paljon voimakkaamman purkuaallon kynsistä. Näin ei olisi, jos kaikki silloin vanhanaikainen ja ruma olisi saanut mennä.

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Läheltä kaunis Enson pääkonttori

31.10.201526.11.2016Kategoriassa 1960-luku, Arkkitehtuuri, YleinenAvainsanat 1960-luku, Alvar Aalto, Enso-Gutzeit, HelsinkiKommentoi

Nyt modernia yli 50 vuoden takaa. Vuonna 1962 valmistunut Enso-Gutzeitin pääkonttori (nykyisin Stora Enso) on ollut vihatun rakennuksen maineessa, mutta luulen että viha on jo laantumassa, ainakin syytä olisi.

Alvar Aallon toimistorakennus on ollut merkittävä rakennushanke jo sijaintinsa vuoksi. Rakennusta kannattaa mennä katsomaan lähempää, sillä silloin rakennuksen materiaalit ja yksityiskohdat vasta huomaa. Pinta on valkoista Carraran marmoria – sitä samaa kuin Finlandia-talossa. 1960-luvun rakennuksissa yleensäkin on paljon hienoja yksityiskohtia, jotka jäävät helposti huomaamatta.

Ikkunoiden ruudut ja kolmiulotteisuus muodostavat tehokkaan vaikutelman. Huomaa puuikkunat!

Pilareissa yhdistyvät marmori ja kupari.

Peilissä pilkottaa Uspenskin katedraali. Kiipesin kirkon mäelle nähdäkseni Enson talon kunnolla tältäkin puolelta.

Kuvaan saatiin myös Finnair Skywheel.

Aalto-aiheita lisää vanhemmassa Talotarinat-blogissa hakusanalla Alvar Aalto

Katso millainen arkkitehtuuriasu syntyi rakennuksen innoittamana: postaus Sokeripalana.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen if not mentioned

Piparitalo 1960-luvun tyyliin

20.12.20133.1.2017Kategoriassa 1960-luku, Kotona, YleinenAvainsanat 1960-luku, joulu, kerrostalo, leipominen, piparitalo

Kiirettä pitää niin, ettei bloggaamiseen meinaa löytyä aikaa. Muun touhun keskellä sain sentään viikonloppuna rakennettua piparkakkutalon monen vuoden tauon jälkeen.

Leipominen oli hauskaa ja mallin suunnittelu sitäkin hauskempaa. Kovin kaukaa ei ideaa lähdetty etsimään; mallina kotitalomme, kerrostalo vuosimallia 1966.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned