Havaintoja arkkitehtuurista ja arjen kauneudesta
Lupasin esitellä kevään aikana Pekka Pitkäsen kohteita. Nyt sitä saa, tällä kertaa kuvakooste videon muodossa. Harjavallan kirkossa huomiota kiinnittävät varsinkin jännittävät ikkunat.
PS. Täytyy hieman korjata väittämääni, jonka mukaan en ole esitellyt Pitkästä ennen tätä kevättä. Kylläpäs esittelin mainion turkulaisen asuinkerrostalon Facade Goes Fashion
-teemassa. Täällä postaus Kerrostalopaita, pilarihame ja marimekkoruudut.
Tammikuussa blogissani nähtiin turkulaisen arkkitehdin Pekka Pitkäsen työtä, Pallivahan seurakuntatalo. Enpäs olekaan Pitkästä esitellyt aikaisemmin, vaikka hänen suunnittelemissaan kohteissa on tullut vierailtua kamerankin kanssa. Korjaan asian pienellä Pitkäs-sarjalla kevään aikana.
Tässä Säkylän seurakuntatalo vuodelta 1966. Pitkänen suunnitteli useita kirkollisia rakennuksia, jotka ovat tyyliltään pitkälle vietyä modernismia. Pitkäsen 1960-luvun töissä tyypillisesti betonipintaa värittävät perusvärit. Säkylässä julkisivun valkoinen väri korostaa rakennuksen veistoksellisuutta.
Yksityiskohdat paljastuvat saavuttaessa lähemmäksi. Sisäänkäynnin kohdalla väriä on runsaasti: punaisen metallin ja lasin konstruktio toivottaa vieraan tervetulleeksi.
Kauempaa tehostevärejä ei välttämättä huomaa, sillä ne ovat usein erilaisten ulokkeiden takana hieman piilossa.
Punaista sisälläkin.
Kiinteistökokonaisuuteen kuuluu asuinrivitalo. Olisin tietysti halunnut päästä sisään, mutta niin hyvä tuuri ei käynyt. Vierailun aikaan viime kesänä koko talo oli kuulemma myynnissä!
Lopuksi se pakollinen ajan kerrostumia -kuva vanhan kirkon heijastuksineen.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Jos Turun ja Kaarinan seurakunnan suunnitelmat toteutuvat, ei näitä portaita pitkin kuljeta enää Pekkä Pitkäsen suunnittelemaan seurakuntakeskukseen. Kirkkoa on korjattu pitkään, ja nyt seurakunta haluaisi kuitenkin purkaa rakennuksen. Minun on aina vaan vaikea uskoa, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmia pystyttäisi nykymenetelmillä poistamaan. Korjaaminen on aina kallista, eihän siitä mihinkään pääse, mutta purettuja merkkiteoksia kun ei saa takaisin edes rahalla.
Seurakuntakeskusta kutsutaan myös kirkoksi, mutta Kirkkohallitus ei käyttöönoton yhteydessä virallisesti määritellyt rakennusta kirkoksi. Myöhemminkään tätä määrittelyä ei tehty. Tämä osaltaan helpottaa purkuluvan saantia, koska asiaa ei tarvitse päättää Kirkkohallituksessa. Rakennusvalvonnan lupa kuitenkin tarvitaan, ja todennäköisesti museonkin kantaa kysytään.
Pallivahan kirkko valmistui vuonna 1968. Ruskeatiilinen rakennus muodostuu erikokoisista massoista, ja kokonaisuus tarjoaa kiinnostaviaia näkymiä eri suuntiin. Pekka Pitkäsen modernistinen arkkitehtuuri on kansainvälisestikin arvostettua. Jos keskus puretaan, menetetään jälleen pala 1960-luvun rakennuskantaa. Tulevat sukupolvet sitten ihmettelevät menneiden vuosikymmenten säälimätöntä purkuintoa.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Helsingin tuomiokirkoksi tekeytyminen ei onnistunut ihan noin vain. Rakennuksen yksityiskohtien koristeaiheet olisivat saattaneet tarjota tarttumapintaa, mutta halusin pysyä yleisvaikutelmassa. Tuomiokirkkoa katsotaan yleensä melko kaukaa, ja se erottuu valkoisena Helsingin siluettia hallitsevana hahmona kupoleineen. Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1852 ja se on tyyliltään uusklassinen.
Siis valkoista päälle ja vain selvimmin erottuvia yksityiskohtia etsimään. Patsaat! Kirkon katolla on kahtatoista apostolia esittävät patsaat. Tässä oli joustettava, sillä sopivankokoisia ja -värisiä ihmishahmoisia patsaita oli yllättävän vaikea löytää. Huuto-netistä löytyi eurolla kaksi pikkuruista Neitsyt Mariaa, jotka käyvät teemaan.
Koko asun lähtökohtana oli vihertyneen kuparikaton värinen pipo, jossa neuloskuviokin on juuri oikeanlainen. Kiinnitin päähineeseen tähden muotoisia koristeita pienempien kupolien mallin mukaan. Uusklassisen tyylin peruselementti on pylväiden yläpuolinen päätykolmio, jota esittää asussani kolmiohuivi. Pipo on äidin neuloma, kuten myös poncho ja sen alta pilkottava neuletakki. Syksyllä, kun lämpötila on vielä selvästi plussan puolella, voi neuleita hyvin käyttää päällysvaatteina.
Turning into the Helsinki Cathedral took me some time. The key of the outfit is the green ’dome roof beanie’, on which I added some stars. The cathedral is often seen from distance, so the main impression is the white facade. So I collected all the white clothes I had and added some details, like the small Virgin Mary statues and a triangle scarf to remind of the pediments. The neoclassical cathedral was completed in 1852 and it was designed by Carl Ludvig Engel.
Valkoisen kirkon sisäpuolelta löytyy metallinhohtoa. Asuuni kimallusta tuovat pronssikorut. Korvakorut ovat Jorma Laineen suunnittelemat Chic-klipsikorvakorut. Jorma Laine suunnitteli 1960-70 -luvuilla hyvin moderneja koruja Turun Hopealle. Tässä mallissa moderni yhdistyy mielestäni hienosti perinteeseen. Myös sormus on Jorma Laineen suunnittelema. Riipus on Kalevala Korun Halikon kääty -sarjaa.
Valkoiset farkut sopivat pylväiksi, joka tässä tapauksessa on sileä pinnaltaan. Pylväs on tyyliltään korinttilainen; sen yläosassa on akantinlehväkoriste. Pylvään attikalaista baasia eli alaosaa esittää makkaralle aseteltu sukka. Olisi ollut hienoa käyttää graniitin sävyisiä kenkiä, mutta sellaisia en sentään omista. Kotimaiset Janita-kengät kelpaavat kokonaisuuteen.
Attikalainen baasi | Attic base
Facade Goes Fashion -teema etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa www.facadegoesfashion.blogspot.com.
Talotarinat 