Sähkökaappitaidetta Pihlajistossa

Olen aikaisemmin kertonut Helsingin työväenopiston kahdesta kurssista, joissa olin opettamassa ja jotka liittyvät lähiömaisemaa tutkivaan väitöskirjatyöhöni. Kurssien kuvausretket kohdistuivat Jakomäkeen ja Pihlajistoon. Jo ensimmäisen kurssin yhteydessä ajatuksena oli toteuttaa jonkinlainen näyttely kurssilaisten kuvista.

Perinteiselle, sisätilaan sijoitettavalle näyttelylle ei tuntunut löytyvän hyvää paikkaa. Ehkä hyvä niin, sillä toisen kurssin jälkeen kurssin valokuvataiteilija-opettaja sai idean kysyä lupaa kaappien käyttöön alueen sähkökaappien omistajalta. Helenillä on jo ennestään runsaasti kokemusta sähkökaappien taideprojekteista, ja yritys antaa mielellään luvan kaappien ulkonäön parantamiseen, mutta edellytyksenä on suunnitelmien esittäminen tarkasti etukäteen.

Eri puolille Pihlajistoa kiinnitetyt kuvat on painettu ulkokäyttöön tarkoitetulle alumiinilevyille ja liimattu kaappiin kestävällä liimalla. Yhteensä kahdeksan sähkökaappia sai uuden ilmeen. Kaapit ovat erikokoisia, ja kuvia on yhdessä kaapissa yksi tai useita. Näyttely on tarkoitettu kohtalaisen pysyväksi.

Kolmen tunnin ulkoilun jälkeen pizza ja kuuma (ja vahva!) tee lämmittivät Pihlajiston pizzeriassa.

Raksaestetiikkaa

Forum Box -galleriassa on tällä hetkellä meneillään Rakennustyöt. Siis ei remontti, vaan taiteilija Pia Sirénin rakentama installaatio, jonka materiaalit ovat yleisemmin käytössä rakennustyömailla. Pitihän se mennä katsomaan.

cof

En ollut ainoa, jonka pressumeri sai hymyilemään. Mikähän siinä on, että tavallisesta kontekstistaan repäistynä eriväriset muovit ja telineet näyttävät galleriassa jopa veikeiltä. Yhdessä huonetilassa telineiden päälle nostetut pressut muodostavat maiseman kaltaisen kokonaisuuden, kun toisaalla pääosassa ovat telineet. Minua ilahduttivat myös hajut ja äänet: vaneri tuoksuu ja yhdessä nurkassa puhallin hurisee taukoamatta.

Teos nostaa katsottavaksi kaupunkimaisemassa jatkuvasti läsnä olevan elementin, joka useimmiten sivuutetaan. Rakennustyö on luonteeltaan väliaikainen, mutta jos nyt ajatellaan vaikka Pasilaa, niin työmaanäkymät ovat arkipäivää monen vuoden ajan. Työmaa on sitä paitsi jatkuvasti muuttuva. Miksi se ei voisi olla esteettisesti jopa kiinnostavampi kuin muovien alta aikanaan kuoriutuva staattinen fasadi?

Ajatellaanpa turistia, joka matkusti maailman toiselta puolelta Helsinkiin ja vieraili Helsingin tuomiokirkossa sen ollessa suureksi osaksi pressujen peitossa pari vuotta sitten. Ellei hän tee uutta matkaa, hänen muistoihinsa kirkko jää ikuisesti puoliksi peitettynä.

Rakennustyömaa ei olekaan niin ohimenevä ilmiö kuin helposti ajatellaan. Sitä paitsi rakennusalalla työskenteleville nämä näkymät ovat läsnä jatkuvasti, työmaalta toiselle.

Ja loppuun paljastus: minäkin olen ollut rakennustyömailla töissä yhteensä noin vuoden verran. Restaurointimaalarina vuosituhannen vaihteessa tuli näitä telineitäkin pystyteltyä. Siitä huolimatta – tai siksi – mainio kokemus!

  • Näyttely on auki 28.1. asti.

 

Raksaestetiikkaa

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kun yksi ei riitä – Vuoden piparitalot

 

img_20171222_2110201355588090.jpg

 

Talotarinoiden perinteisen arkkitehtuuripiparin suunnittelu jäi tänä vuonna viime tippaan. Koska vuoteni on ollut kiireinen, on blogi puolestaan elänyt hitaammassa rytmissä. Postauksia ja arkkitehtuuriesittelyjä on kertynyt aiempaa vähemmän, eikä pipariksi taipuvia kohteita meinannut tulla mieleen.

Löytyihän se lopulta. Huhtikuussa postasin: Kylpyhuone merelle ja muita aarteita: Didrichsenin taidemuseo. Piparimuseo on mittasuhteiltaan ja yksityiskohdiltaan hyvinkin viitteellinen. Tunnistettavin elementti on sisäpihan uima-allas. Pidin tärkeänä huomioida rakennuksen aikakaudelle tyypilliset kattoikkunat, joita todellisuudessa on paljon enemmän.

Altaan laidalla on Henry Mooren veistos, jota nallekarkki esittää kelvollisesti. Mittakaavan vääristymän vuoksi veistokselle ei meinannut jäädä tilaa, ja se on pipariversiossa melkein vedessä.

Myös lainassa oleva Lionel Smitin veistos on saanut uuden tulkinnan.

img_20171222_2114491323497143.jpg

Moore & Smit
Veistoksia on enemmänkin, sillä museon ympärille levittäytyy veistospuisto, jossa esitellään modernia kuvanveistoa. Kuvan teoksella ei ole vastinetta todellisessa veistospuistossa.

Koska perheen lapsijäsenen mielestä arkkitehtuuripiparitalo ei välttämättä ole hauska, tein myös toisen talon. Sen esikuvana on legotalo ja tyyli funkkishenkinen. Talo on kalustettu englanninlakuilla ja varustettu aurinkopaneelilla. Nallekarkit saavat esittää tässä talossa nalleja.

cof

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kerrostalo galleriana

Katajainen kansa Suomi100

Olipa onni, että lomamatkan reitille osui Mäntyharju. Siellähän on Katajainen kansa -näyttely päivittäin auki vielä parin viikon ajan. Purettava talo on mainio paikka taidenäyttelylle, kun kaikki vuonna 1980 rakennetun talon huoneistot ovat näyttelytiloina.  Eikä vain huoneistot, vaan kellarikäytävät, portaikot ja talon sauna.

 

Kellarikäytävä

 

 

Kerrostalokämppä_

Kovin suuria tiloja ei tällaisen tavistalon kämpissä tietenkään ole, mutta taiteilijat ovat sovittaneet teokset tiloihin. Eräs asunto oli saanut uuden mustavalkoisen kuvioinnin yksityiskohtia myöten.

Mustavalkoinen keittiö

reikä parketissa

Itse pidin eniten teoksista, joissa talon materiaalit ja rakennusosat oli kekseliäästi otettu osaksi taideteosta.

Säteitä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Taidevinkki: Kaupunkikuvia ommellen

Rakennusaiheisen taiteen esittely jatkuu. Nyt taidevinkkinä tekstiilitaiteilija Sanna Lappalaisen kaupunkikuvia. Aiheina on 1900-luvun alkupuolen tyypillinen kaupunkinäkymä massiivisine kivijalkoineen. Monien töiden kohteeksi tarkentuu ovi ja sen ympäristö melko tiukalla rajauksella. Rakennusten sävyt toistuvat töissä harmonisina.

Lopputulos on yllättävän tarkka ja maalauksenomainen. Töiden tekninen puoli on minulle täysi arvoitus, sillä olen nähnyt niitä vain kuvissa. Tilaisuus lähempään tarkasteluun koittanee viimeistään elokuussa Galleria Å:n näyttelyssä 25.8.-17.9.2017 Turussa.

Pohdin tietenkin, miltä näyttäisi 1970-luvun elementtitalo taiteilijan käsittelyssä!

 

galleria maria helmikuu 17 040

Kylpyhuone merelle ja muita aarteita: Didrichsenin taidemuseo

Didrichsen Henry Moore 1000.jpg

Didrichsenin taidemuseossa Kuusisaaressa on syytä käydä jo Viljo Revellin suunnitteleman rakennuksen vuoksi. Matala moderni rakennus atriumpihoineen tuo mieleen Yhdysvaltain länsirannikon modernismin. Didrichsenin perheen koti valmistui vuonna 1958, ja kuusi vuotta myöhemmin sitä laajennettiin museosiivellä. Taidetta on nähtävänä myös rakennuksen ympäristön veistospuistossa.

Didrichsenin merkittävään taidekokoelmaan kuuluu esimerkiksi uima-altaan viereen sijoitettu Henry Mooren Reclining Figure (Lepäävä hahmo). Se oli ensimmäinen Mooren teos jonka Marie-Louise ja Gunnar Didrichsen hankkivat kokoelmiinsa vuonna 1960 Revellin ehdotuksesta. Tuoreempiin teoksiin kuuluu Lionel Smitin veistos (alla), joka on lainattu museoon toistaiseksi.

Didrichsen Lionel Smit 1000

Asumissiivessä ihailen kirjasto- ja takkanurkkausten hillittyä tunnelmaa. Oleskelutilan erikoisuutena on viherkasvialue, jonka yläpuolella on suuri kattoikkuna. Tätä en saanut kuviin tallennettua hyvin, joten menkää itse katsomaan!

Didrichsen Kirjasto 1000

Revell interiöööri Didrichsen 1000

Koska tapanani on viehättyä pienimuotoisesta ja tavallisesta, löysin tästäkin rakennuksesta suosikkipaikkani vähän sivummalta. Pieni asuinhuone käytävän päässä on kalustettu yksinkertaisin tiikkihuonekaluin – käytännöllistä ja kaunista.

Didrichsen Vierashuone 1000

Huoneeseen kuuluu oma kylpyhuone roosanvärisine mosaiikkilaattoineen. Tämmöinen mullekin, kiitos.

Didrichsen Kylpyamme 1000

Eikä siinä vielä kaikki, sillä kylpyhuoneen suuresta ikkunasta on esteetön näkymä merelle!

Bath with a view 1000

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Adoptoi pala modernia Suomea

Arkkitehtuurimuseossa on keksitty oiva tapa hyödyntää laajaa piirustuskokoelmaa. Suuri osa museon piirustuksista on tarjolla ’adoptoitavaksi’. Mainiota! Adoptoija saa kunniakirjan ja kopion piirustuksesta seinälleen. Teoksen hinta on koosta riippuen 400 tai 700 euroa, ja lahjoituksella tuetaan museon piirustuskokoelman hoitoa.

Tämänhetkinen näyttely Kuinka Suomi modernisoitiin esittelee 200 piirustuksella Suomen kehitystä moderniksi valtioksi.

Stockmann
Stockmann – Sigurd Frosterus

Näyttely liittyy Helsingin taidemuseon samanaikaiseen näyttelyyn Modernia elämää! Kävin samalla reissulla sielläkin. Heti näyttelyyn saapuessa esiteltiin Turun messuja vuodelta 1929. Messut olivat erityiset, koska ne liittyivät Turun kaupungin 700-vuotisjuhlaan. Messujen arkkitehtuurista ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman. Näyttelyssä oli kiinnostavaa kuvamateriaalia, johon en ollut aikaisemmin törmännyt. Nämä messut olisin halunnut nähdä!

Turun messut
Turun messujen mainostornit ja Samppalinnan mäelle rakennettu messuravintola, jota ei enää ole.

HAM Tuolit
Alvar Aallon tuolit – modernin Suomen vakiokalustoa.

Viimeisessä salissa oli hauska yllätys: Roihuvuoren koulun tekstiilitaideteos, jota en nähnyt koulussa käydessäni syksyllä. Työ oli silloin puhdistettavana, ja päässee paikalleen näyttelyn jälkeen. Täällä blogini juttu koulusta Pohdintoja betoniarkkitehtuurista.

HAM Lucander

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Taidetta lähikaupan seinästä

No kappas! Löysin taiteilijan, joka on osunut asian ytimeen. Asian, joka minullakin on usein mielessä. Arkiset ympäristöt, ostarien kulmat ja kioskien rapistuneet julkisivut ovat Jenni Yppärilän huomion kohteena. Nämä rumankauniit näkymät on tällä kertaa irrotettu taustastaan ja nostettu esille kolmiulotteisina maalauksina. Olen innoissani.

alikulku-gif-1379694906713

 
Jatkuvasti ohikuljetut paikat ovat tavallisuudessaan kiinnostavia – tai toisille kaikkea muuta. Niin kutsutut epäpaikat ovat yksi tämän ajan ilmiöistä, ja ne ovat saaneet runsaasti erilaisia tulkintoja taiteessa. Aivan tällaiseen toteutustapaan en ole vielä törmännyt. Yppärilän tyyli on hyvin realistinen, mutta toisaalta maiseman puuttuminen vie todellisesta pois. Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen verkkosivultaan  www.jenniypparila.com.

 

grilli

 

Epäpaikat eivät ole vain taiteilijoiden suosiossa. Instagram ja muut kuvapalvelut ovat tehneet kuvien julkaisun helpoksi kaikille älypuhelimen omistajille. Satunnaisia maisemaotoksia näppäillään ja näennäisen mitäänsanomattomista yksityiskohdista tykkäillään sosiaalisen median kuvavirrassa. Määrällisesti ne eivät kuitenkaan pärjää kauniille sisustus- ja poreerauskuville, vaan pysyvät vielä marginaalissa. Jos toisin olisi, menettäisikö aihe kiinnostuksensa?

 

Kuvat: www.jenniypparila.com

Leikkimieltä museossa

Arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurimuseossa avattiin alkuvuodesta arkkitehtuurikasvatuksen huone. Museosta onkin puuttunut toiminnallinen tila, mutta asia on nyt korjattu. Rakennuspalikoita löytyy kiitettävä määrä ja värit ilahduttavat aikuisenkin silmää.

Rakennuspalikat Arkkitehtuurimuseo

Liitutaulu

Palikoista valtaosa on Durat-muovia. Olen ihaillut Durat-tuotteita jo vuosia, ja halusin jo siksi päästä hiplaamaan kappaleita.  Durat on Suomessa kehitetty materiaali, joka sisältää noin 30% teollisuudelta kerättyä jätemuovia. Kuvassa alinna oleva penkki on niinikään kestävää Duratia.

Arkkitehtuurimuseo Durat

Eero Aarnio Designmuseossa

Arkkitehtuurimuseon vieressä on Designmuseo – ja sielläkin pääsee leikkimään! Museo esittelee tällä hetkellä Eero Aarnion tuotantoa, ja se näkyy myös toimintahuoneessa.

DEsignmuseo leikkinurkka

Eero Aarnion tuotteet osaavat yllättää. Saman tekee tämä näyttely, jossa näyttelyesineet eivät pysy paikallaan, vaan liukuvat pyörien pitkin näyttelytilaa. Sattumoisin Aarnion tuotteita on näkynyt täällä blogissanikin viime aikoina – esimerkiksi postauksessa Ikivihreä mustana.

Designmuseo Eero Aarnio

Designmuseo Poni

Museovieraiden luovia näkemyksiä Ponista.

Ponit designmuseossa

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned