Retkellä pitkästä aikaa! Paikaksi valikoitui Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan lähialue. Suuren vanhan tammen alla on ihastuttava eväspaikka pöytineen. Luonto on ihana asia, mutta (melkein) yhtä tärkeää on hyvät eväät. Mukana oli makrillisalaattia, vuohenjuustoleipää, kahvia ja mehua. Esteetikkona arvostan myös kattausta, joka hoitui jälleen Sarviksen astioilla.
Mikä on näppärämpää kuin retkisalkku! Sarviksen settiin kuuluu salkun lisäksi kahta kokoa lautasia, mukit ja ruokailuvälineet omassa kotelossaan. Tämä setti on muuten täydellinen kokonaisuus, mutta aterimet on hankittu erikseen. Pakettiin kuuluu lisäksi pakaste- ja säilytysrasia, jota emme tällä kertaa tarvinneet.
Leivät tarjottiin Katrilli-sarjan kulhosta, johon kuuluu myös kansi. Salaattikulhona on Fiskamin-kulho, jonka sävy on kaunis tummahko limenvihreä. Retkiemme vakiovarusteisiin kuuluu myös veikeä englantilainen termospullo.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Minulta on toivottu lisää kotipostauksia, ja huomaan, etten olekaan sellaista tehnyt kuukausiin. Nyt korjaan asian, ja elvytän samalla Retrokeittiö-teemaa, ainakin kattauksen osalta. Tarjottavat ovat ihan tätä päivää. Tosin syötiinhän vaahtokarkkeja ja juustosuikeroita jo vanhoina hyvinä aikoinakin.
Muutama ilmapallo ja serpentiiniä pitää olla. Pyöreä tarjotin on Sarviksen mallia 501.
Valitsin kattaukseen nämä Finnairille suunnitellut lautaset, jotka on valmistanut MK-tuote. Nämä sopivat hyvin rentoon juhlaan, jossa herkkuja voi kantaa myös pöydästä pois. Raidallinen liina on vanhaa Marimekkoa.
Syntymäpäiväsankari valitsi leivonnaisen Aku Ankan keittokirjasta, josta on napattu ohje jo useammille kutsuille. Karkkikeksit oli vielä kokeilematta, joten näitähän tehtiin.
Ja tässä tulos. Mainittakoon erään juhlavieraan kommentti: ”Nää näyttää paremmalta miltä ne maistuu”. Keksitaikinaan laitettiin piparakkumaustetta, ja se itsessään oli hyvän makuinen, mutta Skittles-karkit muuttuivat uunissa aika sitkeiksi, ja keksiä oli hankala syödä. Ohjeen Smartieseja ei kaupasta löytynyt. Keksien tarjottimena myös Sarviksen 501.
Juomat tarjoillaan Sarviksen pirteän punaisista Katrilli-mukeista, joiden seuraksi sopii Finlaysonin ihana Elefantti-printti lautasliinassa. Vaahtokarkkien astiana on Decembren kulho.
Macaron-leivokset tekivät tälläkin kertaa kauppansa. Nämä ovat peräisin K-kaupan pakastealtaasta. Näistä tykkään itsekin.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Retrokeittiössä on tällä kertaa hyödynnetty ruokakortistoa oikein kunnolla, peräti neljän ruokaohjeen verran. Illanistujaisiin tehtiin useita pieniä seurusteluruokia. Täydennystä kokonaisuuteen löydettiin vielä keittokirjasta ja yksi elementti kehitettiin itse. Huom. jälkiruokakortti on kuvassa vielä piilossa, jottei loppuhuipennus paljastuisi heti.
Kuvassa Maija LavosenMarimekolle suunnittelema Kievari-pöytäliina
Kylmänä tarjoiltavan tomaattikeiton ohjeen kertoi vuoden 1975 Kodin uusi keittokirja.
Kylmä tomaattikeitto
Ohjeen mukaiset ainekset ovat:
vettä
perunajauhoja
tomaattimehutölkki
suola ja paprikajauhe.
Tomaattimehun vaihdoimme säilykkeeseen, jossa oli tomaatteja tomaattimehussa. Lisäsimme kuullotettua sipulia ja chilijauhetta. Valmistus on äärimmäisen yksinkertainen: soseutetaan, kiehautetaan, suurustetaan ja annetaan jäähtyä. Tarjoiluvaiheessa keittoon lisättiin piparjuuri-tuorejuustosilmä.
Sienitäytteiset pikku piiraat
Teimme piiraat valmiista taikinalevyistä, joita pakastimessa oli ennestään. Ohjeen mukaiseen taikinaan käytetään
100 g juustoraastetta
3,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
200 g margariinia 1 dl kylmää vettä.
Täytteen ainekset ovat:
tölkki herkkusieniä kermakastikkeessa
100 g savustettua kinkkua
50 g juustoraastetta.
Käytimme sekasieniä ja kinkun jätin pois. Piiraita paistetaan 250 asteessa 10-15 minuuttia.
Juuston raastamiseen oiva väline on Bodumin muovinen raastin. Toimii ainakin tässä aivan yhtä hyvin kuin metallinen. Lautanen on Sarviksen Katrilli-sarjaa.
Häränsilmä kinkun kera
on lihansyöjän herkkuleipä. Ohjeen mukaiset ainekset:
4 viipaletta vaaleaa vuokaleipää
voita tai pöytämargariinia
sinappia
100 g savukinkkua
3 rkl ruohosipulisilppua tai purjon vihreää osaa suikaleina
1 rkl kaprista
4 raakaa keltuaista
Leipiä paahdettiin vähän, ja voideltiin sinapilla (ohjeessa ensin myös voilla). Käytimme prosciuttoa, italialaista ilmakuivattua kinkkua. Pieneksi paloiteltuun lihaan sekoitettiin kevätsipulia ja kapriksia. Leiville asetellaan lihat ja kananmunan keltuaiset.
Vastapainoksi kokki kehitti kalaleivän. Leivän päällä on kuhaceviche, jonka ainekset ovat:
kuhafile sitruunamehu chili sipuli suola
Kala paloitellaan, jätetään muista aineksista sekoitettuun marinadiin muutamaksi tunniksi ja seos asetellaan paahdetuille leiville.
Avocadosalaatti:
salaatinpää
2 avocadoa
sitruuna
hapahko omena
pieni sipuli tai pätkä purjoa
(purkillinen taskurapua tai katkarapuja)
pieni putki majoneesia
1 dl kermaviiliä tai 1 dl vatkattua kermaa
suolaa, mustaapippuria
1-2 rkl tomaattisosetta, tomaatti- tai chilikastiketta
hiukan paprikajauhetta
(nippu tilliä)
Ainekset paloitellaat ja sekoitataan keskenään – yllättäen. Kortin ohje huomattavasti pidempi, mutta en katso tarpeelliseksi sitä tässä toistaa.
Ja kas, kaikki on valmista. Vaihdoin pöytäliinaksi ruskean kankaan, jonka alkuperästä ei ole tietoa. Liina sopii kattauksen teemaan ja on mielestäni kaunis. Leivät tarjoillaan Sarviksen melamiinitarjottimilta, joita valmistettiin 1950-60-luvuilla. Punaiselle Rostin ottimellekin löytyi viimein käyttöä. Juomalasina on Décembren jykevät lasit.
Sitten jälkiruuan pariin. Ananasihanuudet valittiin pitkälti ulkonäkönsä vuoksi, ja onhan ananasrengas mitä sopivin päätös retroillalliselle. Ohje on yksinkertainen: kahden ananasrenkaan väliin laitetaan vatkattu kermavaahto, johon on sekoitettu hasselpähkinää, suklaarouhetta, cocktailhedelmien paloja ja tilkka likööriä. Cocktailkirsikka kruunaa komeuden.
Visuaalisuus ennen kaikkea! Näyttävä sommitelma syntyy jo tässä vaiheessa.
Mustat lautaset ovat Sarviksen tuotantoa – Ornamin, Melami – kuten oranssi tarjotinkin.
Mustat kahvikupit ovat olleet hieman unohduksissa ylähyllyllä, mutta tähän kokonaisuuteen ne istuivat hienosti. Kuppien valmistajasta ei ole muuta tietoa kuin pohjan teksti FRANCE. Jälkiruokajuomalaseista ei ole senkään vertaa viitteitä, mutta kirpputorimyyjän mukaan ne ovat kotimaista puristelasia jostain 1970-luvun kieppeiltä.
Ananasakäämä!
Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned
Talotarinat 