Video: Aesthetics of the Everyday Environment

Arjen ympäristön tutkiminen ja valokuvaaminen on ollut minulle pitkäaikainen harrastus, ja viime vuosina olen pohtinut syvemminkin, mitä se arkinen estetiikka oikein on. Omalla kohdallani kiinnostus on painottunut rakennettuun ympäristöön ja erityisesti lähiörakentamiseen, mutta kiinnostavia aihepiirejä olisi monia muitakin – ehkäpä joskus vielä tartun vaikkapa ruokakaupan esillepanon tai kodin koriste-esineiden kätkettyjen merkitysten saloihin.

Aluksi tutkimukseni oli täysin epämuodollista ja tarkoitti lähinnä vapaamuotoista kuljeskelua paikoissa valokuvia näppäillen. Kun työ sitten muuttui virallisemmaksi väitöskirjatutkijan statuksen myötä, oli luontevaa ottaa valokuva keskeiseksi välineeksi. Valokuvien tutkimus on kokonaan oma kenttänsä, enkä sitä edes yritä kokonaan ottaa haltuun. Kuitenkin kuvan ja maiseman tutkimisella on paljon yhteistä. Tein videon muotoon pienen katsauksen arkisen estetiikan tutkimisesta valokuvan keinoin.

Kuvat ja video: Päivi Leinonen | Photos and video: Päivi Leinonen

Lähiöturisti ulkomailla: Annelinn, Tartto

Edellisessä julkaisussa Turistikuvaaja aktivoituu kerroin kävelyretkistäni Tarton keskustan tuntumassa . Yhtenä päivänä kävelin hieman pidemmälle, Annelinn-kaupunginosaan, jossa Wikipedian mukaan asuu noin kolmannes kaupungin asukkaista. Alueen suunnittelu alkoi 1960-luvun lopulla ja taloja rakennettiin 1970- ja -80-lukujen aikana.

Annelinn jakautuu kahteen osan, joista vanhempi rakennettiin matalampana lähemmäksi Emajoen rantaa. Tässä julkaisussa on kuvia ensimmäiseltä alueelta.

Rakennusten kunto vaihtelee suuresti, kun osa on kunnostettu, toiset vielä odottavat uudistusta ja osassa on jonkinlaisia korjauksen merkkejä. Kunnosta riippumatta ihailin talojen väriloistoa.

Aikakaudet ja tyylit kohtaavat.

Osa taloista muodosti selkeitä korttelipihoja. Taloja yhdistävät jännät geometriset tiiliseinämät, joiden alaosassa on kulkuaukko.

Punaisen eri sävyjä näkyi paljon.

Tietoja etsiessäni löysin sivuston, josta löytyy muun muassa hienoja vanhoja kuvia Annelinnasta https://annelinnaportaal.wordpress.com/

Tässä muutama vanhempi aiheeseen liittyvä juttu:

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Valokuvauskurssi Meri-Rastilassa

Tänäkin vuonna Helsingin työväenopistolla järjestettiin kaksi valokuvauskurssia, joilla perehdyttiin lähiömaisemaan. Paitsi valokuvaamalla, aihetta tarkastellaan myös keskustelujen ja tutustuen aiheeseen muun muassa lähiörakentamisen historian kautta. Syksyn kurssi järjestettiin Meri-Rastilassa.

Graafinen maalaus kerrostalon seinässä

Niin 1990-lukulaista!

Tuhk-astia laattapintaisella seinällä,

Lähiö määritellään joissain lähteissä käsittämään alueita 1950-luvulta 1980-luvulle, ja itsekin helposti miellän varsinaisen lähiöaikakauden päättyvän 1980-luvulle. Kyse on toisaalta rakentamisen volyymin laskusta, muta toisaalta ehkä mielikuvista; lähiön ajatellaan näyttävän stereotyyppisesti 1970-luvun ruutuelementtitaloita, kun 1980-luvun aikana alettiin sekä kaavoituksessa että julkisivuratkaisuissa suosia monimuotoisempaa tyyliä.

Virallista määritelmää lähiölle ei kuitenkaan ole. On mielenkiintoista pohtia sanojen merkityksiä ja mitä erilaisilla nimityksillä halutaan kertoa. Uusista alueista puhutaan mieluummin esimerkiksi kaupunginosina ja asuinalueina, vaikka monin tavoin ne ovat hyvin samankaltaisia kuin perinteiset lähiöt  – tosin tiiviimpiä usein,

Leikkikassakone, lasten lelu kerrostalon pihalla

Yksi tunnusomainen piirre vanhemmille lähiöille on piha-alueen luonnontilainen kallio. Uudemmilla alueilla näitä ei enää juuri ole.

Kerrostalo ja pihan kalliota

Meri-Rastilaa tullaan vahvasti uudistamaan lähivuosina. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen kortteli osoitteessa Meri-Rastilantie 19 aiotaan purkaa.

Kaksikerroksinen talo, pihalla liukumäki

Toisessa purettavaksi suunitellussa korttelissa sammakko toivottaa tervetuloa riikinkukon seuratessa sivummalla.

Koristeita puutarhassa: sammakko ja riikinkukko

Kevään kurssi olikin jännittävä tapaus, sillä se järjestettiin etänä. Kokonaisuus toimi yllättävän hyvin, vaikka yhteiset keskustelut jäivätkin netin varaan. Livekurssien yhdessä tekeminen kahvitaukoineen tarjoaa eri tavalla mahdollisuuden tutustumiseen ja ajatusten vaihtoon.

Sekä Meri-Rastilan kuvia että kevään kuvia Maunulasta on nähtävillä Instagramissa Lähiöestetiikkaa-tilillä.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Elämää kuin elokuvissa?

Kirjoitin pienen katsauksen lähiöön sijoittuvista elokuvista. Halusin tarkastella, millaisia lähiökuvauksia on tehty ja millaisena lähiöelämä niissä näyttäytyy. Olin nähnyt pari elokuvista aikaisemmin, mutta muuten valitsin tunnettuja elokuvia eri vuosikymmeniltä ilman juurikaan ennakotietoja. Yllättävän samankaltaisia asetelmia löytyi tästä kuuden elokuvan kattauksesta.

Esteettiseltä kannalta katsottuna elokuvat tarjosivat välillä nautittavan jylhää maisemaa ja tehokkaita rajauksia ruutuelementtipintoihin.

Lue juttu What The Urban -blogista

Kuvat ruutukappauksia Täältä tullaan elämä -elokuvasta.

Kattava tietokirja Turun lähiöistä

Olen odottanut Turun lähiöt -kirjan ilmestymistä ja tällä viikolla sen viimein sain käsiini. Petri Aalto ja Mikko Laaksonen ovat tehneet työtä vuosien ajan ja työn tuloksena syntyi laaja tietopaketti aluerakentamisesta Turun seudulla aikavälillä 1950-1985. Kirjan on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Sammakko, jolta sain kirjan arvioitavaksi.

Hienoa, että lähiöitä käsitellään nimenomaan arkkitehtuurin ja aluesuunnittelun näkökulmasta, joka on pitkään jäänyt ongelmalähtöisen ja leimaavan kirjoittelun varjoon. Lähiöiden suunnittelua ohjasi alunperin nimenomaan tarve rakentaa laadukasta ja onnellisuutta tuottavaa ympäristöä, ja monin paikoin tämä myös toteutui.

Vaikka kirja keskittyy Turkuun ja sen naapurikuntiin, on mukana paljon asiaa myös yleisesti lähiörakentamisen taustoista ja kehityksestä sekä laajemminkin kaupunkien rakentamisesta. Kirja esittelee myös kerrostalojen suunnittelua ja tyypillisiä pohjakaavioita.

Lähiöalueet on esitelty varsin kattavasti; kaikki aikakauden kerrostalovaltaiset asuinalueet käsitellään. Käsittelytavoissa painopisteet hieman vaihtelevat, mutta kaikkien alueiden kohdalla on katsaus historiaan ja yhteenveto alueen kerrostaloyhtiöistä. Esimerkiksi Runosmäen kohdalla kaavoituksesta on laajempi esitys.

Minua miellyttää suuresti kirjan monipuolinen kuvitus. Uusien kuvien rinnalla on arkistokuvia sekä kuvia suunnitelmista ja pienoismalleista. Erityisen kiinnostavia ovat alueiden markkinointia varten painetut esitteet, joissa hehkutetaan esimerkiksi ”Nättinummi on tosi maisemaa asuttavaksi” tai ”Muuttakaa Ilpoisiin – maalle kaupunkiin”.

Ps. Laaksonen on ollut viime aikoina tuottelias ja häneltä ilmestyi juuri viime vuoden lopulla myös tyylikäs kirja turkulaisesta arkkitehdista Pekka Pitkäsestä. Pitkänenkin on suunnitellut kokonaisuuksia Turun lähiöihin, mutta hänen tuotantoaan on runsaasti myös muualla Turussa ja muuallakin Suomessa. Hyllystäni löytyy myös Laaksosen vuonna 2017  ilmestynyt kirja Arjen rakentamista Turussa – arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta ja 2013 julkaistu Juri Nummelinin kanssa tehty yli 600 kohdetta esittelevä Turun seudun arkkitehtuuriopas.

Lähiöestetiikkaa Malmilla, Itäkeskuksessa ja Instagramissa

Helsingin työväenopistolla järjestettiin syksyllä 2020 edelliseltä vuodelta tutut valokuvauskurssit lähiömaisemassa. Tällä kertaa valokuvattiin Malmilla ja Itäkeskuksessa, joissa molemmissa on työväenopiston toimipiste.

Pandemia rajoitti kurssien osallistujamäärän puoleen ja keväälle suunniteltu kurssi peruuntui kokonaan. Menetystä hieman kompensoi se, että kursseja oli syksyllä kaksi ja ne olivat peräti kolmipäiväisiä aikaisempien viikonlopun mittaisten kurssien sijaan. Siispä myös kurssin sisältö oli aikaisempaa monipuolisempi niin lähiöteeman käsittelyn kuin valokuvaamisenkin osalta. Kurssien lähtökohtana on kuvaamisen ohella myös pohtia kuvausympäristöä ja tarjota siitä kurssilaisille taustatietona erilaisia näkökulmia. Siispä esittelin kurssilla teemoja muun muassa arkkitehtuurista ja lähiöön sijoittuvista elokuvista.

Valokuvallista ilmaisua opetti taas valokuvataiteilija Vilma Pimenoff. Kuvia ehdittiin nyt työstää enemmän kuin aikaisemmilla kursseilla, ja viimeisen päivän ohjelmassa olikin nyt rakentaa kuvista tarinaa tai tunnelmaa välittävä sarja. Tässä käytettiin yksinkertaisesti paperille tulostettuja kuvia. Kuvat leikattiin irti, jotta voitiin kokeilla erilaisia mahdollisuuksia – ja niitähän riitti.

Paperi ja sakset – rentouttavaa puuhaa!

Valokuvaaminen on hauskaa itsessään, mutta näillä kursseilla on aina varattu runsaasti aika myös kuvista keskusteluun. Kurssien paras anti on ensinnäkin nähdä erilaisten kuvaajien otoksia, mutta myös kuulla, millaisia ajatuksia kuvat herättävät katsojissa. Keskusteluissa kuvista löytyy yllättävän monipuolisia ulottuvuuksia!

Ps. Olen koonnut kaikkien lähiömaisemakurssien kuvia Instagramiin tilille Lähiöestetiikkaa @lahioestetiikkaa

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Sähkökaappitaidetta Pihlajistossa

Olen aikaisemmin kertonut Helsingin työväenopiston kahdesta kurssista, joissa olin opettamassa ja jotka liittyvät lähiömaisemaa tutkivaan väitöskirjatyöhöni. Kurssien kuvausretket kohdistuivat Jakomäkeen ja Pihlajistoon. Jo ensimmäisen kurssin yhteydessä ajatuksena oli toteuttaa jonkinlainen näyttely kurssilaisten kuvista.

Perinteiselle, sisätilaan sijoitettavalle näyttelylle ei tuntunut löytyvän hyvää paikkaa. Ehkä hyvä niin, sillä toisen kurssin jälkeen kurssin valokuvataiteilija-opettaja sai idean kysyä lupaa kaappien käyttöön alueen sähkökaappien omistajalta. Helenillä on jo ennestään runsaasti kokemusta sähkökaappien taideprojekteista, ja yritys antaa mielellään luvan kaappien ulkonäön parantamiseen, mutta edellytyksenä on suunnitelmien esittäminen tarkasti etukäteen.

Eri puolille Pihlajistoa kiinnitetyt kuvat on painettu ulkokäyttöön tarkoitetulle alumiinilevyille ja liimattu kaappiin kestävällä liimalla. Yhteensä kahdeksan sähkökaappia sai uuden ilmeen. Kaapit ovat erikokoisia, ja kuvia on yhdessä kaapissa yksi tai useita. Näyttely on tarkoitettu kohtalaisen pysyväksi.

Kolmen tunnin ulkoilun jälkeen pizza ja kuuma (ja vahva!) tee lämmittivät Pihlajiston pizzeriassa.

Syksyn värejä Pihlajistossa

Helsingin työväenopistolla järjestettiin nyt toistamiseen viikonopun mittainen Lähiökuvauskurssi. Kurssin ohjelma oli pitkälti sama kuin kevään kurssilla, josta kerroin aikaisemmin: Jakomäen olemusta etsimässä. Tunnelma erosi kuitenkin melkoisesti toukokuisesta(!) räntäkelistä, ja tällä kertaa saimme nauttia kuulaasta syyssäästä ja hienosta ruskasta.

Kuvapari: Toisessa kuvassa kirjoittaja valokuvaa ja toisessa hänen ottamansa valokuva ajorampista.
Kuvaaja kuvassa − ja oikealla näkymä linssin läpi. (Vasen kuva Lauri Veijalainen.)

Pihlajiston kerrostalot ovat hyvin tyypillisiä 1970-luvun taloja – niitä parjattuja betonilaatikoita. Keskusteluissa kävi ilmi, että maiseman säännönmukaisuus miellytti monia. Lisäksi ympäristöä pidettiin yleisilmeeltään siistinä. Huomattavaa oli myös mäkinen ja kallioinen maasto, jonka ansiosta monet talot vaikuttivat ehkä korkeammilta kuin olivatkaan.

Moni mainitsi myös ihmisten vähäisen liikkumisen alueella lauantai-iltapäivänä. Tunnelma oli hieman unelias.

Kerrostalon pohjakerroksessa on aukko, josta pääsee sisäpihalle

Vuonna 1970 rakennetun Satopihlaja-yhtiön talot ovat kolmikerroksisia. Yhtiö sai runsaasti julkisuutta muutaman vuoden takaisesta tosi-tv-sarjasta Putkiremontti. − Mielestäni muuten aivan mahtavan hullu idea!

Asfaltoitu mäki ja mäen päällä kerrostalo
Satopihlaja mäen päällä.

henkari roikkuu pyykkinkuivatustelineessä pihalla

Kurssilaiset saivat kuvausvirikkeeksi tehtävälistan, jonka itsekin pidin mielessä. Kuivaustelineessä roikkuva henkari täyttänee tehtävän jotain unohdettua ja pyöreä muoto löytyy Alkumuna-veistoksesta. Teoksen toteutti unkarilainen taiteilija Tamás Ortutay, ja se on Budapestin kaupungin Helsingille lahjoittama.

Alkumuna-niminen taideteos on muodoltaan pyöreä, halkaisija n 1,5 metriä
Alkumuna tunnetaan myös nimellä Maailman synty.

Ikkunan kautta kuvattuna heijastuksena kerrostalon piha on kuin impressionistinen maalaus – vai mitä?

kerrostalon ikkunoita ja muutama puu näkyvät hieman epäselvänä heijastuksena toisesta ikkunasta

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi Liettuassa

 

Dainava Kaunas

On päässyt vierähtämään monta vuotta siitä, kun viimeksi kävin oikein ulkomailla lähiössä. Tänä kesänä matkustin Liettuassa ja vietin pari päivää Kaunasissa. Yksi kaupungin suurimmista lähiöalueista on 1960-luvulla rakennettu Dainava.

Ornamentti_Dainava

Huomio kiinnittyy koko julkisivun korkuisiin betoniornamentteihin, jotka ilmeisesti antavat näkösuojaa osaan parveketta. Onko tämä nyt se wau-elementti?

Megadeth Dainava

Koristeelliset metalliristikot ikkunoiden suojana kuuluvat katukuvaan heti Suomenlahden eteläpuolella.

Kissa Dainava

Kissa puikahti hetkeä myöhemmin avoimesta ovesta sisään.

Dainava puiston laidalla

Asuinalueen vieressä on laaja Ystävyyden puisto (Draugystės parkas), jossa vuorottelevat tiheä mäntymetsä ja rakennetut aukiot. Aukion laidoilla maasto polveili hauskoina kumpuina.

Puisto_shakki

Rouvat Dainava

Pohdin, ovatkohan parvekkeiden pintamateriaalien kunnossapito kunkin osakkaan vastuulla, sillä pintojen kunto ja tyyli vaihtelivat suuresti.

Neuvostoaikana rakennettujen talojen ilme on suomalaisen silmään usein eksoottinen, mutta paikoitellen maisema näyttää hyvinkin tutulta. Osa taloista oli kunnostettu äskettäin, ja niiden julkisivut olivat siistejä ja yhtenäisiä. Talojen väliin mahtui koivikkoa ja muita puita – ja linnuille pönttöjä!

Linnunpönttö Dainava

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

What the Urban?! ja elämäni lähikaupat

Kirjoitin uuteen What the Urban?! -blogiin lähikaupoista tekstin, jossa peilaan omia kauppakokemuksiani elintarvikekaupan kehitykseen. 

Kirjoitus paljastaa esimeskiksi miksi lähikauppoja oli ennen aina kaksi vierekkäin. Kirjoitan myös Hakunilan K-hallin luovista ratkaisuista ja muistelen kahvitaukoja Kontulan ostarilla. Linkki tekstiin tässä: Kotipihan kaupasta automarkettiin. 

What the Urban on Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian ja Kaupunkitutkimuskollektiivi KATUKOn ylläpitämä blogi monitieteellisen kaupunkitutkimuksen sanan levittämiseksi. Katso myös muut mielenkiintoiset kaupunkitekstit!

Kuvassa on K‑Market Myllypadontie Myllypurontiellä Helsingissä.

 

Sivuston kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned