Kirjoitin uuteen What the Urban?! -blogiin lähikaupoista tekstin, jossa peilaan omia kauppakokemuksiani elintarvikekaupan kehitykseen.
Kirjoitus paljastaa esimeskiksi miksi lähikauppoja oli ennen aina kaksi vierekkäin. Kirjoitan myös Hakunilan K-hallin luovista ratkaisuista ja muistelen kahvitaukoja Kontulan ostarilla. Linkki tekstiin tässä:Kotipihan kaupasta automarkettiin.
What the Urban on Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian ja Kaupunkitutkimuskollektiivi KATUKOn ylläpitämä blogi monitieteellisen kaupunkitutkimuksen sanan levittämiseksi. Katso myös muut mielenkiintoiset kaupunkitekstit!
Kuvassa on K‑Market Myllypadontie Myllypurontiellä Helsingissä.
Sivuston kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Koivukylässä Koivutorin ostoskeskuksessa toteutettiin kesällä Seinähullu Vantaa -hankkeeseen liittyen seinämaalauksia. Vuonna 1981 valmistunut ostoskeskus on itsessäänkin mielenkiintoinen ja arkkitehturiltaan monitahoinen. Sen päätasojen väliin on sijoiteltu terassimaisia oleskelupaikkoja penkkeineen. Punatiilinen kokonaisus poikkeaa ympäröivien rakennusten betonipinnoista.
Koivukylän keskusta tulee uudistumaan lähivuosina. Uudistus koskee myös Koivutoria ainakin osittain. Muutaman vuoden takaisessa selvityksessään Vantaan Kaupunkisuunnittelulatakunta esitti, että Koivutori kuuluu niihin ostoskeskuksiin, joiden säilyttämistä tulisi tukea. Ostoskeskuksen ovat suunnitelleet Eero Valjakka ja Aarno Passoja.
Kytötien ylittävä kävelysilta yhdistää kerrostaloalueen ostoskeskukseen. Sillan toisessa päässä on vanhempi Rautkallionkatu 3:n ostoskeskus. (Harmillisesti siitä ei ole kuvaa.) Matala pelkistetty rakennus yhdistyy paikoitustasoon.
Myyrmäki valikoitui kuukauden lähiöksi, koska pääsin Kaupunkitutkimuspäivillä kuulemaan katukuvaaja Olli Bergin esittelyä Humans of Myyr York -hankkeesta ja -kirjasta. Mainion projektin esikuvana on vuonna 2010 käynnistetty Humans of New York. Myyr York -lempinimi on itse asiassa paljon vanhempaa perua: Bergin mukaan se keksittiin kun Myyrmäen ensimmäiset korkeat kerrostalot, ”pilvenpiirtäjät”, rakennettiin alueelle, jonka vanhin rakennuskanta on matalampaa.
Nykyinen Myyrmäki tunnettaan myös katutaiteesta, joka näkyy vahvasti jo rautatieasemalla.
Asema on yhteydessä liikekeskus Myyrinpuhokseen. Vuonna 1975 valmistunut keskus on kolmikerroksinen ja järkälemäinen verrattuna alueen vanhempaan ostoskeskukseen Kuohukujalla. Vantaan kaupungin teettämässä selvityksessä muutaman vuoden takaa molemmat lukeutuivat niiden yhdeksän keskuksen joukkoon, joita suositeltiin säilytettäviksi. Selvityksessä huomioitiin kulttuurihistoria, kaupunkikuva, palveluverkko ja rakennuksen kunto. Tässä linkki uutiseen vuodelta 2015: Vantaan Sanomat ostoskeskuksista.
Tällaisten selvitysten ja inventointien suositukset eivät aina toteudu kaavoituksessa. Huonosti kävi esimerkiksi Myyrmäkeen kuuluvan Louhelan vanhalle ostoskeskukselle, jonka oli suunnitellut Aarne Ehojoki. Vuonna 1967 valmistunut ostari korvattiin uudella vuonna 2012, vaikka vuonna 2008 tehty inventointi totesi kohteen rakennushistoriallisesti merkittäväksi.
Myyrinpuhoksen suunnitteli Eero Kostiainen arkkitehtitoimisto Pentti Ahola ja kumppaneista.
Kuohukujan ostoskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Ilpo Hälvä, Uniplan Ky vuonna 1972.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Tapiolassa monin paikoin huomio kiinnittyy jämeränoloisiin puisiin penkkeihin. Penkit otettiin käyttöön juuri Heikintorin avajaisissa. Penkin suunnittelija on pieni mysteeri, mutta joidenkin asiaa tuntevien mielestä se ei ollut ainakaan arkkitehti Ervi. Penkkien kirkas väritys ei ilmeisesti ollut alkuperäinen, vaan valkoinen. Liikekeskuksessa näkyy ainakin punaisia ja oransseja penkkejä, ja vihreän muistelen nähneeni jossain. Kirkas punainen näkyy muuallakin ostoskeskuksen alueella. Kulttuurikeskuksen edustalla penkin kuuluu olla valkoinen. Onkohan vielä muita? Tietolähteenä:Artikkeli Helsingin Sanomissa .
Aarne Ervin suunnittelema ostoskeskus on otettu käyttöön vuonna 1968, ja se kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tapiolan keskustaa uudistetaan parhaillaan, ja Heikintorin läheisyyteen on rakennettu uusi Ainoa-kauppakeskus. Heikintori sen sijaan odottaa kohennusta, josta on keskusteltu vuosia. Huomaan, että monet penkeistäkin ovat kipeästi kunnostuksen tarpeessa.
Lasten leikkipaikalta löytyy ihana yllätys: sinne on rakennettu pienoiskoossa Aarne Ervin suunnittelema Keskustorni ja Viljo Revellin Taskumattitalot. Nämä Tapiolan arkkitehtuurin helmet on saatu mustilla, harmailla ja valkoisilla laatoilla yllättävän näköisiksi, vaikka taiteellisia vapauksia on vähän otettu. Toimii!
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Blogin loppuvuosi on näköjään mennyt ihan pipariksi, mutta menköön. Vuoden piparitalon mallia hetken mietittyäni valinta oli hyvin selvä. Mikkolan ostoskeskus on ihanteellisen selkeä neljän massan kokonaisuus, siispä oletin rakentamisen onnistuvan. Yksityiskohtiin en ole vaatinut täydellistä yhdennäköisyytä, eikä se minun leipurintaidoilla onnistuisikaan. Olen kuitenkin tuonut julkisivuissa näkyvän punaisen pilari-palkkirakenteen mukaan. Toiveikkaana ripottelin lopuksi hieman ’lunta’ viimeisiin kuviin.
Valinta oli sopiva siksikin, että ostari on esiintynyt blogissani kuluneena vuonna ja Mikkola oli muutenkin esillä elokuisen Lähiöfestivaalin johdosta. Ostoskeskus on valmistunut vuonna 1971 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ilmo Valjakka. Oikeasta ostarista lisää kuvia kesän postauksessa Ostari ja festari Mikkolassa.
Nyt seinässä on vielä sinivalkoinen SIWA-teksti. Tähän tullee muutos, kun Siwat siirtyvät Keskon omistukseen. Mielenkiinnolla odottelen, mitä siitä seuraa.
Sydänroskis – tärkeä yksityiskohta.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Parhaillaan Vantaalla on käynnissä Lähiöfestivaali, josta kerroin hieman edellisessä postauksessa. Nyt siis sopii esitellä lähiömaisemaa vähän muualtakin – esimerkiksi Virosta. Äskeisellä Tallinnan matkalla laajensin kaupunkituntemustani uusille alueille. Piti käydä katsomassa myös neuvostoaikana rakennettu Väike Öismäen lähiö.
Erityistä alueessa on se, että se noudattaa ympyräasemakaavaa. Suunnittelusta vastasi Mart Port (1922-2012), joka toimi Neuvostoliiton valtiollisen arkkitehtitoimiston Eesti Projektin pääarkkitehtina vuosina 1961–1989. Hän suunnitteli myös Viru Hotellin rakennuksen. Alueella on myös 300 metriä pitkä Tallinnan suurin kerrostalo, ns. ’Kiinanmuuri’. Se ei ole aloituksen kuvassa, mutta on tyyliltään vastaava. Monumentaalisuus ja yhtenäisyys kuului ajan henkeen.
Parvekkeiden etuseinissä on kiinnostavia muotoja monenkirjavissa väreissä.
Alueen keskellä on viihtyisä virkistysalue ja tekojärvi.
Pitkät talot muodostavat korttelipihoja. Korttelien väleihin sijoittuu muusta maisemasta kohoavia tornitaloja.
Tietenkin alueella on myös ostoskeskuksensa, joka muistuttaa aika paljon suomalaisia lähiöostareita R-kioskeineen.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Mikkola on kaupunginosa Vantaalla, Korson kupeessa. Se on tyypillinen 1960- ja -70-lukujen aikana rakentunut asuinalue. Mikkola on jäänyt ainakin minulle tuntemattomaksi, vaikka lähiseudulla olen vuosia asunut. Tänä keväänä tämäkin asia korjattiin; kävin katsastamassa Mikkolan ostarin, joka Vantaan kaupungin äskettäin tekemässä ostariselvityksessä on listattu ’helmien’ joukkoon.
Pienen ostoskeskuksen tilaratkaisu on harvinaisen selkeä. Liiketilat sijoittuvat neljään kuutioon, jotka sijaitsevat symmetrisesti toisiinsa nähden jättäen väliinsä ristikkäiset kujat. Tässä on todella jätetty kaikki turha pois. Rationalistista muotoa pehmentää lämmin väritys. Mielestäni konstailematon kokonaisuus on jotenkin kotoisa.
Ensi elokuussa ostarilla voi olla tavallista enemmän vipinää, kun Mikkolassa pidetään Our House-lähiöfestivaali. Tapahtumapaikkana on kaupungin vuokratalo, joka puretaan festivaalin jälkeen. Uudenlaisen festivaalin ohjelmaan kuuluu työpajoja, seminaareja ja yleisötapahtumia. Minut löytänee elokuussa sieltä.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned
Talotarinat 