Bryggmania Vantaalla

Pysytään yhä Vantaalla. Reitille osui sopivasti Honkanummen hautausmaa. Erik Bryggman suunnitteli Honkanummen siunauskappelin viimeisenä työnään. Vuonna 1955 valmistunut kappeli ei ole saavuttanut yhtä suurta mainetta kuin Turun Ylösnousemuskappeli, mutta upea arkkitehtuurinähtävyys on tämäkin.

Rakennuksen muoto on harvinaisen pelkistetty. Kaksi terävää kolmiota – iso ja pieni kappeli – yhdistyvät matalalla osalla toisiinsa. Bryggmanin hienovaraista tyyliä edustaa esimerkiksi pienemmän kappelin julkisivussa ristin taustalla ristin muotoinen syvennys. Samaa ideaa on käytetty Ylösnousemuskappelissa. Myös ulko-ovi ja oven viereinen seinäreliefi muistuttavat Ylösnousemuskappelista.

Sarjaan kuuluu kolmaskin siunauskappeli, jossa on piirteitä molemmista tässä mainituista töistä: Metsolan siunauskappeli Lohjalla.

Muut Bryggman-postaukset löydät linkistä: Erik Bryggman.

 

siunauskappeli_ruumisvaunut

honkanummi_siunauskappeli_ovi

Minua viehättää Bryggmanin töissä materiaalien käyttö; luonnonmateriaalit pehmentävät funktionalistisia muotoja. Kasvit ovat tärkeässä osassa.

honkanummen_hautausmaa

kiviportaat_istutus_0

honkanummen_kappeli_ruusu

honkanummi_erik_bryggman

honkanummen_kappeli_paanukatto
honkanummen_siunauskappeli_taivas

honkanummen_kappeli_ruumisvaunut

Sisälle emme päässeet, koska lauantaina siunaustilaisuuksia on tiuhaan. Taas mennään…

honkanummen_hautausmaa_pappi
????????????????????????????????????

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Hakunila: Vuoden kaupunginosa ja muistoja

Kotiseutuliitto on valinnut vuoden kaupunginosaksi Vantaan Hakunilan. Kävin sen kunniaksi jälleen kotiseutumatkalla. Nyt, kun perheessämme on juuri koulunsa aloittanut ekaluokkalainenkin, oli sopiva aika käydä muistelemassa oman koulu-urani alkua Hakunilanrinteen koululla. Tutultahan se näytti.

 

Pienimmät koululaiset ulkoilivat yläpihalla (kuvassa). Koulutalon toisella puolella on alapihan kenttä, ja sen toisella laidalla Hakunilan koulu eli yläaste. Nyt nämä nimet ovat kuitenkin historiaa, sillä koulut yhdistyivät tämän lukuvuoden alussa Lehtikuusen kouluksi.

Yläasteen puolella sijaitsi myös koulun isompi liikuntasali, johon liittyy hyviä muistoja – esimerkiksi Aristokatit-kuoron jokavuotiset konsertit, joissa kuultiin jopa Abban ja Beatlesin kappaleita, ja Hakunilan Riennonlentopallotreenit, joissa äidin pelatessa kulutin aikaani esiintymislavan verhojen takana lavasteiden ja jumppapatjojen seassa. Vähemmän mukavat muistot liittyvät hammashoitolaan ja terveystarkastukseen, jossa minut tuomittiin loppuiäkseni käyttämään silmälaseja. Se oli kolmasluokkalaiselle järkyttävää.

Hakunilan koulu ei ole ollenkaan hullumpi 1970-luvun koulurakennus. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Perko&Rautamäki. Rakennuksen seinässä on tunnistettava geometrinen kuviointi. Arkkitehti Reijo Perko on toteuttanut moniin muihinkin rakennuksiin taidetta, muun muassa Käpy-teoksen Espoon Dipolin pihaan.

 

 

Hakunila sijoittuu korkealle mäelle. Koulupäivän jälkeen kuljin nämä hurjilta tuntuvat portaat ylös. Huh, onpas vihreää – silloin ennen maisema oli aivan eri näköinen. Sen voi todeta Helsingin Sanomien kaupunginosasarjan Hakunila-osasta. Kurkkaa artikkeli täältä.

 

 

Portaikko päättyy pienelle aukiolle, jonka reunoilla on tyypillisiä Hakunilan taloja. Aukion laidalla  oli myös Henrikssonin K-kauppa, joka oli äitini työpaikka. Nyt kaupan paikalla on kerrostalo.

 

 

 

 

Hakunilan maisemaan kuuluvat olennaisesti myös Hakunilantien ylittävät kävelysillat.

 

 

Edellinen kotiseutumatkani kohdistui Hakunilan viereiseen Vaaralaan. Lue postaus Kotiseutuni: keksitalot ja arvokas kulttuuriperintö Vantaalla.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

 

Tunnelmia Lähiöfestivaaleilta


Osallistuin Mikkolassa järjestetyille kaikkien aikoen ensimmäisille Lähiöfestivaaleille elokuussa. Tapahtuma oli… vähän kuin lähiö: Kompaktissa tilassa oli lämmin tunnelma ja yllättävän paljon erilaisia näkökulmia. Oman lisän tapahtuman tunnelmaan toi se, että talot oli vain hieman aikaisemmin tyhjennetty asukkaista festivaalin ja sitä seuraavan purkamisen tieltä.

Tässä otanta taulusta ”mitä lähiössä pitäisi olla”:



ourhouse-varit

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Mikkolan ostari ja festari

Mikkola on kaupunginosa Vantaalla, Korson kupeessa. Se on tyypillinen 1960- ja -70-lukujen aikana rakentunut asuinalue. Mikkola on jäänyt ainakin minulle tuntemattomaksi, vaikka lähiseudulla olen vuosia asunut. Tänä keväänä tämäkin asia korjattiin; kävin katsastamassa Mikkolan ostarin, joka Vantaan kaupungin äskettäin tekemässä ostariselvityksessä on listattu ’helmien’ joukkoon.

Pienen ostoskeskuksen tilaratkaisu on harvinaisen selkeä. Liiketilat sijoittuvat neljään kuutioon, jotka sijaitsevat symmetrisesti toisiinsa nähden jättäen väliinsä ristikkäiset kujat. Tässä on todella jätetty kaikki turha pois. Rationalistista muotoa pehmentää lämmin väritys. Mielestäni konstailematon kokonaisuus on jotenkin kotoisa.

Ensi elokuussa ostarilla voi olla tavallista enemmän vipinää, kun Mikkolassa pidetään Our House-lähiöfestivaali. Tapahtumapaikkana on kaupungin vuokratalo, joka puretaan festivaalin jälkeen. Uudenlaisen festivaalin ohjelmaan kuuluu työpajoja, seminaareja ja yleisötapahtumia. Minut löytänee elokuussa sieltä.



Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned