Arkkitehtuuri – Talotarinat

Facade Goes Fashion: De stijliä ladulle

25.2.20177.4.2017Kategoriassa Arkkitehtuuri, Facade Goes Fashion, YleinenAvainsanat Arkkitehtuuri, de stijl, vaatteetKommentoi

No tulihan se hiihtokeli! Hiihtoasuuni kuului Nanson collegepusero, jota somistavat punaiset ja keltaiset nauhat ja punainen vetoketju rintataskun suulla. Puserosta tulee mieleeni De stijl -tyyli, joka tarkoittaa suomeksi nimenomaan tyyliä . Arkkitehtuurissa de stijlin malliesimerkkinä tunnetaan Gerrit Rietveldin vuonna 1924 suunnittelema Schröderin talo.

Koska paidasta puuttuu sininen raita, piti sellainen kehittää vyöstä. Näin asu on vähemmän sporttinen, ja Marimekon punainen suorakaiteen muotoinen laukku sopii kokonaisuuteen täydellisesti.

Froteekankainen pusero on peräisin 1970- tai 80-luvulta. Mielenkiintoisesti vaatteessa yhdistyy kahdenlaista neulosta. Eikö sileämpi puoli muistutakin hieman valkoisen sileän rappauksen pintaa?

Facade Goes Fashion -teema etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa www.facadegoesfashion.blogspot.com.
The English version: De Stijl for Skiing

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

22.10.201623.11.2016Kategoriassa Arkkitehtuuri, Asuinrakennukset, YleinenAvainsanat 1930-luku, Alvar Aalto, Arkkitehtuuri, Arkkitehtuurituristi, funktionalismi, Kauttua, terassi, terassitaloKommentoi

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi. Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Vieraskirjoitus Rakennustiedon blogissa

21.6.201628.11.2016Kategoriassa YleinenAvainsanat Alvar Aalto, Arkkitehtuuri, blogi, rakennettu ympäristö, Rakennustieto, Viljo RevellKommentoi

Sain kunnian vierailla Rakennustiedon Tieto rakentaa laatua -blogissa. Vieraskirjoituksessani pohdin arkkitehtuuriharrastusta ja esittelen erilaisia tapoja tarkkailla rakennettua ympäristöä. Blogi löytyy täältä. Kuva yllä on kuvakaappaus blogista.

Rakennustieto

Rakennustieto on rakennusalalla toimiva tieto- ja mediatalo, jonka muodostavat Rakennustietosäätiö ja Rakennustieto Oy. Rakennustieto on toiminut vuodesta 1942, ja sitä perustamassa olivat Alvar Aalto ja Viljo Revell. Aalto vaikutti myös RT-kortiston eli rakennustietokortiston syntyyn. RT-kortisto on kattava rakentamista koskeva sääntökokoelma. Tietotuotteiden lisäksi Rakennustieto julkaisee rakennusalan kirjallisuutta.

Noin vuosi sitten vierailin Majakkahuoneesta-blogissa Klikkaa postaukseen.

Leikkimieltä museossa

19.6.201619.3.2017Kategoriassa Arkkitehtuuri, Museot ja näyttelytAvainsanat Arkkitehtuuri, arkkitehtuurimuseo, design, Designmuseo, Eero Aarnio, Helsinki, museo, rakenteluKommentoi

Arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurimuseossa avattiin alkuvuodesta arkkitehtuurikasvatuksen huone. Museosta onkin puuttunut toiminnallinen tila, mutta asia on nyt korjattu. Rakennuspalikoita löytyy kiitettävä määrä ja värit ilahduttavat aikuisenkin silmää.

Palikoista valtaosa on Durat-muovia. Olen ihaillut Durat-tuotteita jo vuosia, ja halusin jo siksi päästä hiplaamaan kappaleita. Durat on Suomessa kehitetty materiaali, joka sisältää noin 30% teollisuudelta kerättyä jätemuovia. Kuvassa alinna oleva penkki on niinikään kestävää Duratia.

Eero Aarnio Designmuseossa

Arkkitehtuurimuseon vieressä on Designmuseo – ja sielläkin pääsee leikkimään! Museo esittelee tällä hetkellä Eero Aarnion tuotantoa, ja se näkyy myös toimintahuoneessa.

Eero Aarnion tuotteet osaavat yllättää. Saman tekee tämä näyttely, jossa näyttelyesineet eivät pysy paikallaan, vaan liukuvat pyörien pitkin näyttelytilaa. Sattumoisin Aarnion tuotteita on näkynyt täällä blogissanikin viime aikoina – esimerkiksi postauksessa Ikivihreä mustana.

Museovieraiden luovia näkemyksiä Ponista.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

29.4.201610.5.2018Kategoriassa 1960-luku, 1970-luku, Arkkitehtuuri, Asuinrakennukset, Lähiö, YleinenAvainsanat Arkkitehtuuri, Arkkitehtuurituristi, kerrostalo, kontrastivärit, Lähiö, VuosaariKommentoi

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin. Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Förortsturism i femtioårig sjuttiotalsdröm linkki HBL:n verkkoartikkeliin
Katso myös postaus Monimuotoinen Vuosaari

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurivalokuvaaja: Vesa Loikas

12.12.201521.4.2017Kategoriassa YleinenAvainsanat Arkkitehtuuri, arkkitehtuurivalokuvaus, valokuvaus

Ei ole varmaan yllätys, että olen kiinnostunut arkkitehtuurivalokuvauksesta. Nyt Talotarinoissa ensimmäinen arkkitehtuurivalokuvaajan esittely! Kolmella kiperällä kysymyksellä pureudumme talokuvauksen saloihin.

Vesa Loikas on turkulainen arkkitehti ja valokuvaaja. Arkkitehdille rakennukset ovat luonnollinen kuvauskohde ja niitä hän kuvaa myös päätyönsä puitteissa suunnittelutoimistossa. Muita tärkeitä teemoja ovat urheilu ja luonto. Viimevuosina Loikas on kuvannut ”tanssia kaupunkitilassa” -teemaa Helsingissä, New Yorkissa ja Shanghaissa. Kuvissa yhdistyvät arkkitehtuuri, taide ja liike. Tutustu lisää vesaloikas.com.

Tanssijoiden kuvaaminen on kiinnostavaa ja sen kautta olen löytänyt uusia tapoja katsoa arkkitehtuuriakin.

Ikituuri, Turku

1) Mikä arkkitehtuurikuvauksessa on haastavaa?

Arkkitehtuurikuvauksissa haastavaa on valita oikea ajankohta kuvauksille ja onnistua siinä niin että myös sää suosii. Monasti sama kohde täytyy kuvata useaan otteeseen juuri sään takia tai koska auringonkulma ei ole paras mahdollinen. Mieluisin kuvaushetki on kirkkaana päivänä juuri auringonlaskun jälkeen.

2) Mikä on ollut mieluisin kuvauskohde arkkitehtuurin alueella?

Yksittäiset rakennukset luonnon rauhassa, esim. saaristossa ovat hienoja kohteita. Niitä voi rauhassa kuvata etsien sopivia kuvakulmia ja valaistusta.

3) Mihin suuntaan haluaisit kehittyä valokuvaajana?

Materiaalin ja tilan ’fiiliksen’ onnistunutta vangitsemista itse kuvaan voi aina parantaa. Kaikki lähtee valon ja sen laadun ymmärtämisestä ja miten kamera reagoi eri tavalla kuin silmä nähtyyn tilaan ja maailmaan.