Adoptoi pala modernia Suomea

Arkkitehtuurimuseossa on keksitty oiva tapa hyödyntää laajaa piirustuskokoelmaa. Suuri osa museon piirustuksista on tarjolla ’adoptoitavaksi’. Mainiota! Adoptoija saa kunniakirjan ja kopion piirustuksesta seinälleen. Teoksen hinta on koosta riippuen 400 tai 700 euroa, ja lahjoituksella tuetaan museon piirustuskokoelman hoitoa.

Tämänhetkinen näyttely Kuinka Suomi modernisoitiin esittelee 200 piirustuksella Suomen kehitystä moderniksi valtioksi.

Stockmann
Stockmann – Sigurd Frosterus

Näyttely liittyy Helsingin taidemuseon samanaikaiseen näyttelyyn Modernia elämää! Kävin samalla reissulla sielläkin. Heti näyttelyyn saapuessa esiteltiin Turun messuja vuodelta 1929. Messut olivat erityiset, koska ne liittyivät Turun kaupungin 700-vuotisjuhlaan. Messujen arkkitehtuurista ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman. Näyttelyssä oli kiinnostavaa kuvamateriaalia, johon en ollut aikaisemmin törmännyt. Nämä messut olisin halunnut nähdä!

Turun messut
Turun messujen mainostornit ja Samppalinnan mäelle rakennettu messuravintola, jota ei enää ole.
HAM Tuolit
Alvar Aallon tuolit – modernin Suomen vakiokalustoa.

Viimeisessä salissa oli hauska yllätys: Roihuvuoren koulun tekstiilitaideteos, jota en nähnyt koulussa käydessäni syksyllä. Työ oli silloin puhdistettavana, ja päässee paikalleen näyttelyn jälkeen. Täällä blogini juttu koulusta Pohdintoja betoniarkkitehtuurista.

HAM Lucander

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Vieraskirjoitus Rakennustiedon blogissa

Sain kunnian vierailla Rakennustiedon Tieto rakentaa laatua -blogissa. Vieraskirjoituksessani pohdin arkkitehtuuriharrastusta ja esittelen erilaisia tapoja tarkkailla rakennettua ympäristöä. Blogi löytyy täältä. Kuva yllä on kuvakaappaus blogista.

 Rakennustieto

Rakennustieto on rakennusalalla toimiva tieto- ja mediatalo, jonka muodostavat Rakennustietosäätiö ja Rakennustieto Oy. Rakennustieto on toiminut vuodesta 1942, ja sitä perustamassa olivat Alvar Aalto ja Viljo Revell. Aalto vaikutti myös RT-kortiston eli rakennustietokortiston syntyyn. RT-kortisto on kattava rakentamista koskeva sääntökokoelma. Tietotuotteiden lisäksi Rakennustieto julkaisee rakennusalan kirjallisuutta.

Läheltä kaunis Enson pääkonttori

Nyt modernia yli 50 vuoden takaa. Vuonna 1962 valmistunut Enso-Gutzeitin pääkonttori (nykyisin Stora Enso) on ollut vihatun rakennuksen maineessa, mutta luulen että viha on jo laantumassa, ainakin syytä olisi.

Alvar Aallon toimistorakennus on ollut merkittävä rakennushanke jo sijaintinsa vuoksi. Rakennusta kannattaa mennä katsomaan lähempää, sillä silloin rakennuksen materiaalit ja yksityiskohdat vasta huomaa. Pinta on valkoista Carraran marmoria – sitä samaa kuin Finlandia-talossa. 1960-luvun rakennuksissa yleensäkin on paljon hienoja yksityiskohtia, jotka jäävät helposti huomaamatta.

 

Ikkunoiden ruudut ja kolmiulotteisuus muodostavat tehokkaan vaikutelman. Huomaa puuikkunat!

Pilareissa yhdistyvät marmori ja kupari.

Peilissä pilkottaa Uspenskin katedraali. Kiipesin kirkon mäelle nähdäkseni Enson talon kunnolla tältäkin puolelta.

Helsinki Enso Uspenski

 

Kuvaan saatiin myös Finnair Skywheel.

  • Aalto-aiheita lisää vanhemmassa Talotarinat-blogissa hakusanalla Alvar Aalto
  • Katso millainen arkkitehtuuriasu syntyi rakennuksen innoittamana: postaus Sokeripalana.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen if not mentioned

 

Facade Goes Fashion: Sokeripalana

Pusero kuin Enson pääkonttori

Nyt on vihdoin vuorossa ihan oikea arkkitehtuuriasu. Stora Enson pääkonttorin ruudullinen pinta hallitsee maisemaa Katajannokalla Helsingissä. Alvar Aallon suunnitteleman suoralinjaisen rakennuksen arvokkuus paljastuu vasta läheltä katsottuna; Carraran marmoria, kuparia, messinkiä ja graniittia. Sokeripalaksikin kutsuttu rakennus valmistui vuonna 1962 ja tunnettiin alunperin Enso-Gutzeitin pääkonttorina.
Enso-asuni idea on tietenkin ikkunoiden ruudukko, jossa ikkunalasi on huomattavan syvällä julkisivussa. Seppälän valkoisessa paidassa muoto toistuu hienosti. Pintastruktuuri varjoineen tuo yksinkertaiseen vaatteeseen kiinnostavan lisän. Asu on kokonaisuutena toimistouskottava työasu. Housut hankin noin vuosi sitten Globe Hopesta, josta on tullut suuri suosikkini. Tamaris-kenkien erivärinen pohja tuo asiallisiin kenkiin pienen särmän. Kengät tilasin Zalandolta.


Asun ’väripilkkuna’ kengien beige pohja.

 

Modernilla arkkitehtuurilla on vihaajansa. Taloa on haukuttu usein Helsingin rumimmaksi, ja näissä yhteyksissä aina muistetaan mainita takana pilkottava Uspenskin katedraali, jonka Enso-talo tietystä suunnasta katsottuna peittää.


Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen if not mentioned

Facade Goes Fashion: Paimio-väreissä

Nyt vuorossa huippuarkkitehtuuria: Paimion parantola – ja asianmukaiset raidat asussani. Maineikas tuberkuloosiparantola valmistui 1933 ja sitä pidetään Alvar Aallon läpimurtotyönä. Rakennuksen värimaaílma on tarkkaan harkittu, ja asiaan vihkiytyneissä piireissä puhutaankin ns. Paimio-väreistä. 

Kirpputoreilta kerätyn Paimio-asuni raidoitus toistaa julkisivun, tai oikeammin markiisien värejä. Marimekon kosmetiikkalaukku on ollut näppärä matkakaveri ja raidallisesta neuletakistakin tykkään. Pirtsakka mekko sen sijaan on jäänyt lähinnä kotikäyttöön. Nämä kuvat muuten otettiin noin vuosi sitten, kun blogi oli vielä idean tasolla.




  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned