Avainsana: Alvar Aalto

Arkkitehtuuripiparitalo 2019

Kategoriassa ArkkitehtuuriAvainsanat , , Kommentoi

Saatiinpa se piparitalo tällekin vuodelle, vaikka varsinaisia arkkitehtuurikohteita on blogissa esitelty hyvin vähän. Itse asiassa nitä on vain yksi. Ajattelin ensin, että Säynätsalon kunnantalo on aivan liian iso ja vaikea pipariprojektiksi. Hieman tunnusteltuani päätin ryhtyä toimeen.

Helpottaakseni urakkaa toteutin piparista vain näyttävimmän, korkean osan. Sehän onkin mukavan monitahoinen ja särmikäs… Näön vuoksi matalammat osat ovat kuitenkin pahvisina mukana.

Katso videolta tekovaiheet ja lopputulos!

Noh, joulun jälkeen pääsi syntymään vielä toinen rakennelma, nimittäin eräs hyvin ajankohtainen hanke – ei piparitalo, vaan monta taloa. Kas, tässä on ikuistettuna Turun kauppatorin kuoppa, eli kuoppatori. Samanaikaisesti oli käynnissä myös Börsin purku. Kuvassa myös sosiaalisesta mediasta tuttu hirviö.

Kuvausharjoituksia Säynätsalossa

Kategoriassa 1950-luku, ArkkitehtuuriAvainsanat , , Kommentoi

Elokuun lopussa on vietetty Alvar Aalto -viikkoa ainakin Jyväskylässä ja Turun Seudulla. Osallistuin Jyväskylässä Luovan valokuvauksen keskuksen järjestämään arkkitehtuurivalokuvauksen työpajaan Säynätsalon kunnantalolla, joka on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä.

Oli hienoa päästä mukaan, ja olenkin toivonut tällaista tilaisuutta jo pitkään. Työpajan ohjaanana toimi Tuomas Uusheimo, joka hiljattain menestyi juuri Aaltoon liittyvillä Paimion parantolan kuvilla kansainvälisessä kilpailussa.

Säynätsalonkunnantalo_2

Kahden päivän aikana ehdittiin käydä monipuolisesti sekä perusasioita että erityisempiä kysymyksiä. Viikonlopun jälkeen katson huomattavasti kriittisemmin omia kuviani − tämänkin jutun aloituskuvassa on kaikenlaista pielessä…

 

Säynätsalonkunnantalo_8

Työpajassa kuvien katselu yhdessä oli kiinnostavaa ja opettavaista. Kuinka erilaisia tapoja ihmisillä onkaan kuvata samaa kohdetta. Erilaisilla kuvaustehtävillä kuvaamiseen tulee lisää mielenkiintoa ja haastetta. Säynätsalossa tehtävänä oli rakentaa kuvista jonkinlainen sarja, jonka teema oli vapaa. Joku rakensi teeman materiaalin mukaan, toinen taas keskittyi sisätilojen tunnelmaan tai tiettyjen muotojen toistoon.

Omassa sarjassani kuvasin porrasmaisuutta, joka toistuu rakennuksessa monin paikoin.

Säynätsalonkunnantalo_1

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Adoptoi pala modernia Suomea

Kategoriassa Arkkitehtuuri, Museot ja näyttelyt, YleinenAvainsanat , , , , , Kommentoi

Arkkitehtuurimuseossa on keksitty oiva tapa hyödyntää laajaa piirustuskokoelmaa. Suuri osa museon piirustuksista on tarjolla ’adoptoitavaksi’. Mainiota! Adoptoija saa kunniakirjan ja kopion piirustuksesta seinälleen. Teoksen hinta on koosta riippuen 400 tai 700 euroa, ja lahjoituksella tuetaan museon piirustuskokoelman hoitoa.

Tämänhetkinen näyttely Kuinka Suomi modernisoitiin esittelee 200 piirustuksella Suomen kehitystä moderniksi valtioksi.

Stockmann
Stockmann – Sigurd Frosterus

Näyttely liittyy Helsingin taidemuseon samanaikaiseen näyttelyyn Modernia elämää! Kävin samalla reissulla sielläkin. Heti näyttelyyn saapuessa esiteltiin Turun messuja vuodelta 1929. Messut olivat erityiset, koska ne liittyivät Turun kaupungin 700-vuotisjuhlaan. Messujen arkkitehtuurista ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman. Näyttelyssä oli kiinnostavaa kuvamateriaalia, johon en ollut aikaisemmin törmännyt. Nämä messut olisin halunnut nähdä!

Turun messut
Turun messujen mainostornit ja Samppalinnan mäelle rakennettu messuravintola, jota ei enää ole.

HAM Tuolit
Alvar Aallon tuolit – modernin Suomen vakiokalustoa.

Viimeisessä salissa oli hauska yllätys: Roihuvuoren koulun tekstiilitaideteos, jota en nähnyt koulussa käydessäni syksyllä. Työ oli silloin puhdistettavana, ja päässee paikalleen näyttelyn jälkeen. Täällä blogini juttu koulusta Pohdintoja betoniarkkitehtuurista.

HAM Lucander

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

Kategoriassa Arkkitehtuuri, Asuinrakennukset, YleinenAvainsanat , , , , , , , Kommentoi

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Vieraskirjoitus Rakennustiedon blogissa

Kategoriassa YleinenAvainsanat , , , , , Kommentoi

Sain kunnian vierailla Rakennustiedon Tieto rakentaa laatua -blogissa. Vieraskirjoituksessani pohdin arkkitehtuuriharrastusta ja esittelen erilaisia tapoja tarkkailla rakennettua ympäristöä. Blogi löytyy täältä. Kuva yllä on kuvakaappaus blogista.

 Rakennustieto

Rakennustieto on rakennusalalla toimiva tieto- ja mediatalo, jonka muodostavat Rakennustietosäätiö ja Rakennustieto Oy. Rakennustieto on toiminut vuodesta 1942, ja sitä perustamassa olivat Alvar Aalto ja Viljo Revell. Aalto vaikutti myös RT-kortiston eli rakennustietokortiston syntyyn. RT-kortisto on kattava rakentamista koskeva sääntökokoelma. Tietotuotteiden lisäksi Rakennustieto julkaisee rakennusalan kirjallisuutta.

Läheltä kaunis Enson pääkonttori

Kategoriassa 1960-luku, Arkkitehtuuri, YleinenAvainsanat , , , Kommentoi

Nyt modernia yli 50 vuoden takaa. Vuonna 1962 valmistunut Enso-Gutzeitin pääkonttori (nykyisin Stora Enso) on ollut vihatun rakennuksen maineessa, mutta luulen että viha on jo laantumassa, ainakin syytä olisi.

Alvar Aallon toimistorakennus on ollut merkittävä rakennushanke jo sijaintinsa vuoksi. Rakennusta kannattaa mennä katsomaan lähempää, sillä silloin rakennuksen materiaalit ja yksityiskohdat vasta huomaa. Pinta on valkoista Carraran marmoria – sitä samaa kuin Finlandia-talossa. 1960-luvun rakennuksissa yleensäkin on paljon hienoja yksityiskohtia, jotka jäävät helposti huomaamatta.

 

Ikkunoiden ruudut ja kolmiulotteisuus muodostavat tehokkaan vaikutelman. Huomaa puuikkunat!

Pilareissa yhdistyvät marmori ja kupari.

Peilissä pilkottaa Uspenskin katedraali. Kiipesin kirkon mäelle nähdäkseni Enson talon kunnolla tältäkin puolelta.

Helsinki Enso Uspenski

 

Kuvaan saatiin myös Finnair Skywheel.

  • Aalto-aiheita lisää vanhemmassa Talotarinat-blogissa hakusanalla Alvar Aalto
  • Katso millainen arkkitehtuuriasu syntyi rakennuksen innoittamana: postaus Sokeripalana.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen if not mentioned

 

Facade Goes Fashion: Sokeripalana

Kategoriassa Facade Goes Fashion, YleinenAvainsanat , , , , , , Kommentoi

Pusero kuin Enson pääkonttori

Nyt on vihdoin vuorossa ihan oikea arkkitehtuuriasu. Stora Enson pääkonttorin ruudullinen pinta hallitsee maisemaa Katajannokalla Helsingissä. Alvar Aallon suunnitteleman suoralinjaisen rakennuksen arvokkuus paljastuu vasta läheltä katsottuna; Carraran marmoria, kuparia, messinkiä ja graniittia. Sokeripalaksikin kutsuttu rakennus valmistui vuonna 1962 ja tunnettiin alunperin Enso-Gutzeitin pääkonttorina.
Enso-asuni idea on tietenkin ikkunoiden ruudukko, jossa ikkunalasi on huomattavan syvällä julkisivussa. Seppälän valkoisessa paidassa muoto toistuu hienosti. Pintastruktuuri varjoineen tuo yksinkertaiseen vaatteeseen kiinnostavan lisän. Asu on kokonaisuutena toimistouskottava työasu. Housut hankin noin vuosi sitten Globe Hopesta, josta on tullut suuri suosikkini. Tamaris-kenkien erivärinen pohja tuo asiallisiin kenkiin pienen särmän. Kengät tilasin Zalandolta.
Asun ’väripilkkuna’ kengien beige pohja.

 

Modernilla arkkitehtuurilla on vihaajansa. Taloa on haukuttu usein Helsingin rumimmaksi, ja näissä yhteyksissä aina muistetaan mainita takana pilkottava Uspenskin katedraali, jonka Enso-talo tietystä suunnasta katsottuna peittää.

Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.
Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen if not mentioned

Facade Goes Fashion: Paimio-väreissä

Kategoriassa Facade Goes Fashion, YleinenAvainsanat , , , Kommentoi
Nyt vuorossa huippuarkkitehtuuria: Paimion parantola – ja asianmukaiset raidat asussani. Maineikas tuberkuloosiparantola valmistui 1933 ja sitä pidetään Alvar Aallon läpimurtotyönä. Rakennuksen värimaaílma on tarkkaan harkittu, ja asiaan vihkiytyneissä piireissä puhutaankin ns. Paimio-väreistä. 

Kirpputoreilta kerätyn Paimio-asuni raidoitus toistaa julkisivun, tai oikeammin markiisien värejä. Marimekon kosmetiikkalaukku on ollut näppärä matkakaveri ja raidallisesta neuletakistakin tykkään. Pirtsakka mekko sen sijaan on jäänyt lähinnä kotikäyttöön. Nämä kuvat muuten otettiin noin vuosi sitten, kun blogi oli vielä idean tasolla.

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned