Kuukauden lähiö: Jyrkkälä

Kuukauden lähiöpostaus tulee Turusta. Jyrkkälään kuuluu hyvää, sillä alueen laaja peruskorjaus on valmistumassa. Kun nyt asiaa mietin, olen kuullut Jyrkkälän suunnalta pelkästään hyvää. Olen eri yhteyksissä tutustunut Jyrkkälän hankkeisiin vuosien varrella. Aina on ollut meneillään jotain uutta, jotain, mitä ei ole muualla vielä tehty. Tunnelma on ollut innostunut ja positiivinen.

Vanha_Jyrkkälä
Kuva KOy Jyrkkälänpolun toimiston seinällä olevasta valokuvasuurennoksesta.

Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku omistaa yli 600 vuokra-asuntoa 17 kerrostalossa. Talot on rakennettu vuosina 1968-1974. Saman omistajan hallussa aluetta on pystytty kehittämään yhtenäisesti ja suunnitelmallisesti.

Vuonna 2012 tutustuin Jyrkkälän kyläytymiskokeiluun. Alueella pyrittiin systemaattisesti rakentamaan sosiaalinen naapuriapuverkosto. Mallina oli Annikin puutaloyhteisö Tampereella, jossa verkosto syntyi ja kehittyi vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. En tiedä, mikä oli kokeilun lopputulos ja vaikutus, mutta ainakin alueella on vahva sosiaalinen verkosto, jota ylläpidetään – missäpä muualla kuin sosiaalisessa mediassa. Tällaiseen kokeiluun ryhtyminen kertoo mielestäni, ettei Jyrkkälänpolun hallinnossa kovin tiukoissa pipoissa pönötetä.

Jyrkkälä_2012
Jyrkkälää vuonna 2012. Alueen tuntomerkkinä oli pitkään isot värikkäät osoitteiden mukaiset kirjaimet talojen päädyissä.

Myös Jyrkkälän talojen perusparannus on uraauurtava. Nyt loppusuoralla olevassa rakennusurakassa on noudatettu allianssimallia, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeen kaikki osapuolet valitaan jo ennen varsinaista suunnitteluvaihetta. Tämä mahdollistaa tavallista paremman valmistautumisen ja tilanteiden ennakoinnin, kun allianssi suunnittelee ja toteuttaa hanketta yhdessä, konkreettisesti samoissa työtiloissa työskennellen. Perinteisissä urakkamalleissa rakennuttaja valitsee ensin suunnittelijat ja kilpailuttaa sitten suunnitelmien perusteella urakoitsijat.

Hankkeessa on uudistettu rakennusten tekniikkaa ja julkisivuja. Kahden talon päätyjen pinta on aurinkopaneelia  – uutta tämäkin. Alueen värikkäämpi ilme on asukkaiden mieleen. Näin minulle kerrottiin viimeisimmällä Jyrkkälä-vierailullani tämän vuoden puolella. Kerrottiin paljon muutakin. Jälleen tuli sellainen olo, että jotain erityistä Jyrkkälässä on.

Värikkäät kerrostalot Jyrkkälä

Olin hieman tykästynyt vanhoihin jättikirjaimiin. Uusissa tunnisteissa on käytössä useita erilaisia tyylejä, kuten julkisuvuissakin. Osa kirjaimista on suorastaan taidetta, mutta  vaatimaton Z melkein hukkuu julkisivuun. OP-talossa olen näkevinäni Bauhaus-vaikutteita ja LMN-kirjaimet loistavat upeasti pimeällä. Kuulemma taksikuskit kaipailevat vanhoja selkeitä kirjaimia.

Mitähän Jyrkkälästä seuraavaksi kuuluu? Kuva-animaatiossa muutama visio 😉

Klikkaa kuvasta YouTubeen.

DSC_1575

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Kummatti

Kummallisen niminen lähiö Raahesssa ei muutenkaan ole kaikkein tavallisin kerrostaloalue. Erikoista on se, että osa 1970-luvulla rakennetuista taloista on madallettu vuosina 2007-2008 toteutetussa perusparannuksessa.  Alueelta purettiin 120 asuntoa, eli kolmannes. Purku kohdistui vähemmän kysyttyihin suuriin perheasuntoihin. Muutostyön suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harri Hagan.

Kiinnostavaa on myös elementtien kierrätys. Puretut seinäelementit on otettu uusiokäyttöön ja niitä on hyödynnetty autosuojien rakentamisessa. Lisätietoa projektista Rakennustiedon julkaisussa.

Madallettu kerrostalo Kummatti

Kummatti on aikaisemmin kärsinyt huonosta maineesta, ja alueen väestörakennekin on muuttunut. Nyt osa asunnoista on senioriasuntoja. Erikorkuisina polveilevat värikkäät talot vastaavat varmasti enemmän nykyasukkaan toiveita, kuin entinen lähiön perusmalli. Samanlaisia lähtötilanteita on muuallakin, ja uskon että erilaisia purku- ja muokkausratkaisuja tullaan  näkemään tulevaisuudessa lisää.

Grillikatos Kummatti
Alueen toisella laidalla olevia lamellitaloja ei ole uudistettu yhtä rankoin ottein, mutta parvekkeissa ja pihan rakennelmissa on mielenkiintoisia postmodernistisia muotoja, jotka lie lisätty 1990-luvun korjauksissa.

Parvekkeet talvella Kummatti

Kerrostalo_Kummatti

Pyöräkatos Raahessa

Pyöreys jatkuu Suitsikadulla.

Pyöräkatos Kummatti

Nämä rakennukset ovatkin vasta 1990-luvulla rakennettuja – huomaa ikkunoiden pikkuruudut. Punainen ristikko tuuletusparvekkeiden edessä on aika hauska.

Tuuletusparvekkeita Raahe

Portti Kummatti
Alueen nimen alkuperä olisi kyllä mielenkiintoista tietää. Internet kertoi minulle, että Kummatti tai Kummattikali tarkoittaa myös Intiassa harjoitettua perinnetanssia!

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Taloyhtiöterveisiä!

Kotitaloni juhli viime vuonna 50-vuotisjuhlaa. Koko tapaus meinasi jäädä huomaamatta, mutta onneksi eräs asukas oli tarkkana. Kakkukahvit juotiin yhtiökokouksessa ja alkuaikoja muisteltiin. Värkkäsin juhlaa varten kortin, jolla muistimme alkuperäisiä asukkaita. Vanhoista talonkirjoista selvisi, että heitä asuu talossa yhä 16 huoneistossa.

Elämme aika tyypillisessä 1960-luvun kerrostalossa. Se tarkoittaa esimerkiksi putkiremontin lähestymistä. Asiassa on otettu nyt ensimmäisiä askelia, ja tänään on tarkoitus valita hankesuunnitteluun toteuttava yritys. Tiedossa mielenkiintoisia aikoja!

Mutta monenlaista on jo tehtykin. Viime vuonna uusittiin ulko-ovet. Alkuperäiset puuovet olivat monin paikoin rapautuneet. Vauriot eivät olleet ainoastaan kosmeettisia, siis pelkällä pintaremontilla ei päästy. Hallitus päätti vaihtaa ovet metallisiin.  Itse olisin ollut puuovien ovien teettämisen kannalla, mutta enemmistö päätti näin. Lopputulos on kuitenkin minunkin mielestäni siisti ja talon ilmeeseen sopiva.

 

uusi-ovi

 

Sisäänkäyntien esteettömyyttä parannettiin, ja tähän haettiin ARA:n esteettömyysavustusta. Asfaltti ja jalkaralli ovat nyt samalla tasolla. Koodilla toimiva oviautomatiikka avaa oven. Myös valaistusta lisättiin. Vaikka remontti viimeistelyineen kesti roimasti yli arvioidun, on lopputulokseen ilmeisesti oltu tyytyväisiä. Sen voi päätellä siitä, että syksyn yhtiökokouksessa remontista ei puhuttu sanaakaan – ja se on poikkeuksellista.

 

esteeton-ralli

 

Vanhoissa puuovissa oli tyylikkäät 1960-lukulaiset vetimet. Ne saivat mennä ovien mukana kaatopaikalle. Paitsi, että minä pelastin muutaman itselleni ns. arkistoon 🙂

ovenkahva-1960luku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Lähiömaisema uudistuu – Lohjan Mäntynummi

Lohjalta löytyy myös lähiömaisemaa. Kävin Mäntynummessa, josta paikallisoppaani on kotoisin. Mäntynymmi onkin hyvä esimerkki lähiöiden tilanteesta. Lähiön maisemaa halutaan kohentaa ja nykyaikaistaa. Tässä kuvassa yksi talo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Mielestäni muutos ei ole ollenkaan hassumpi. Tehostevärit ovat voimakkaat, mutta niitä on käytetty selkeästi, rakennusten tyyliin sopivalla tavalla. Talon tunnistaa vielä helposti 1970-luvun rakennukseksi.

 

Lähiö Uudistus_

 

Julkisivu uudistus B

 

Takapuolella uusitut parvekkeet muuttavat talon ilmettä vielä modernimpaan suuntaan.

Kerrostalo uudistus2B

 

Vertailun vuoksi viereinen talo, jossa parvekkeet ovat ennallaan. Julkisivu on selvästi kunnostettu äskettäin.

Vaaleanpunaiset parvekkeet

 

Alueen muut talot vielä odottavat toimenpiteitä.

Mäntynummi parvekkeet

 

Mäntynummi krs-talo

 

Kerrostalo Ovi B

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Katoavat materiaalit: Minerit-levy

 


Tänäkin kesänä moni Minerit-levyillä verhottu talo saa uuden pinnan. Mineriitit eli asbestisementtilevyt vaihdetaan yleensä lautaverhoukseen, joka monessa tapauksessa onkin ollut rakennuksen alkuperäinen pinta. Aikaa kestämättömäksi ja epäterveelliseksi osoittautunut materiaali katoaa vähitellen katukuvasta.



Asbestisementtilevyjen käyttö puutalojen seinissä yleistyi 1950-luvulla, ja sitä pidettiin aluksi helppona ja huoltovapaana materiaalina. Myöhemmin huomattiin, ettei levy ollutkaan ikuinen. Lopulta se oli myös vaikeampi huoltaa kuin lautaseinä. Asbestin työterveyshaittoihin herättiin 1970-luvulla, ja nykyisissä kuitulevyissä asbesti on korvattu muilla kuiduilla. Ehjänä levy ei aiheuta vaaraa, mutta hajotessaan siitä irtoaa asbestia.

Levypintaiset seinät sinänsä eivät katoa mihinkään, sillä nykyisin saatavilla on monenlaisia verhoilulevyjä, joista tietyn malliset muistuttavat paljon Minerit-levyjä. Nykyisin arvostetaan rakennuksen rakennusajankohdan mukaista ulkoasua, ja siksi nämä 1950-luvulta lähtien mineriitillä modernisoidut talot häviävät vähitellen. Mutta entä ne rakennukset, joissa Minerit-levy todella oli alkuperäinen materiaali? Tällaisessa tapauksessa levyjulkisivun muuttaminen lautaverhoilluksi on yhtä radikaalia kuin päinvastainen toimenpide.

  • Tiesitkö tätä:

Minerit-levy on esimerkki siitä, miten yksittäisen tuotteen nimestä muodostuu kansan suussa materiaalia tarkoittava yleisnimi. Minerit oli alunperin Paraisten Kalkki Oy:n Muijalan tehtaalla valmistetun asbestisementtilevyn tuotenimi, joka otettiin käyttöön vuonna 1959. Sitä ennen käytettiin nimeä eterniitti, joka taas juontuu Itävallassa vuonna 1900 patentoidun vastaavan tuotteen nimestä Eternit – ’ikuinen’.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned