1960-lukua parhaimmillaan: Hotelli Rantapuisto

Yövyin Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa muutama viikko sitten. Olin kuullut, että paikka on hieno, mutta yllätyin.

Martta ja Ragnar Ypyä suunnittelivat kokonaisuuden Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi, joka valmistui vuonna 1963. Kun pankin käyttötarve väheni, alkoi keskus 2000-luvulla tarjota majoitusta muillekin tahoille. Hyvä niin, sillä minä todella nautin viikonlopustani tässä uniikissa paikassa.

Ypyöiden suunnittelussa puun käyttö on erityistä. Rantapuiston tärkeimmissä aulatiloissa on erikoisia kattokonstruktioita, jotka yhdessä valaistuksen kanssa tekevät tilasta todella kiinnostavan. Millaisia yksityiskohtia joka puolella upeasti säilyneinä!

rantapuisto-kirjasto

Eteenpäin. Mitähän käytävän päästä löytyy!

pyp-kaytavalla

Vastaus: risteyskohdista löytyy erityylisiä aulatiloja.

rantapuisto-eras-aula

Sitten ravintolaan. Ypyät osasivat käyttää myös tiiltä. Tässä takka, jonka muoto muistuttaa odottavan äidin vatsaa.

rantapuisto-ravintola-takka

hotelli-rantapuisto-katto

 

rantapuisto-pihaa

Punatiili ja puu hallitsevat julkisivuissakin. Siipien ja erillisrakennusten väliin jää erilaisia pihatiloja.

 

piharakennuksia

 

Yksityiskohdat on huomioitu kaikkialla. Huomaa betonin muotoilu terassin reunassa!

rantanakyma

Hotellihuoneen sisustus ei sentään ollut 1960-luvulta. Tätä näkymää olisin voinut katsella vielä muutaman lisäyön verran.

auringonlasku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

1960-luvulle Arkkitehtuurimuseossa

Nyt on Arkkitehtuurimuseossa minulle sopiva näyttely: VÄRIKKÄÄMPI, ILOISEMPI, HIENOSTUNEEMPI. 1960-LUVUN SUOMALAISTA ARKKITEHTUURIA.

Kuten nimikin kertoo, yksi näyttelyn teemoista on värit. Toisaalta huomattava osa rakennuksista on ollut selkeän mustavalkoisia tai betonin ominaislaatua korostavia, siis harmaita. Suunnittelu vapautui totutuista muodoista, ja betonista rakennettiin veistoksellisia maamerkkejä. Näiden lisäksi esiin on nostettu moduuleihin perustuva suunnittelu.

Kuvien ja videoiden lisäksi esillä on kiinnostavia pienoismalleja.

moduulit

video-haka-tuotanto

Näyttelyn puitteet on rakennettu teemaan sopiviksi. Keltaisessa Pastilli-tuolissa voi katsoa Hakan asuntotuotannosta kertovaa mainoselokuvaa.

Tästähän minä tykkään, ja blogikin on viime aikoina vahvasti keskittynyt kyseiseen aikakauteen. Omista kuva-arkistoistani löytyi monia kohteita, jotka ovat päässeet näyttelyyn mukaan. Tässä muutama.

kortepohja

Värikästä ja iloista

Yllä Bengt Lundstenin suunnittelema Jyväskylän Kortepohja, jonka korttelipiharakennetta pidettiin esimerkillisinä mallina modernille aluesuunnittelulle.

Samankaltaista ideaa on toteutettu  Turun ylioppilaskylässä. Läntisen osan suunnittelivat Erkki Valovirta ja Jan Söderlund. Nuo värit!

ylioppilaskyla-turku

Veistoksellista

Yksi puoli 1960-lukua on veistoksellisuus. Loistavana esimerkkinä siitä on Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko, jonka suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen. Kirkosta blogissa juttua jo aikaisemmin: Arkkitehtuurituristina: Kannelmäen kirkko.

kannelmaen-kirkko

Hienovaraisempaa veistoksellisuutta edustavat Pihlajamäen kerrostalot, jotka kuuluvat nykyisin kaavalla suojeltuun rakennusperintöön.


pihlajamaki

Tästä saankin linkin blogini historiaan – nimittäin Talotarinoiden ensimmäisessä postauksessa mainitsin Pihlajamäen esimerkkinä siitä, miten rakennustyylit ja niiden arvostus muuttuvat vuosikymmenten kuluessa. Postaus on päivätty 13.12.2011. Katso postaus Tottumiskysymys.

Talotarinat aloitti Bloggerissa, mutta siirtyi seuraavana vuonna Asuntomessujen blogialustalle. Asuntomessuvuosiin mahtui monia kiinnostavia kokemuksia, mutta nyt blogi kaipasi uudistumista ja itsenäistymistä. Nyt olen siis riippumaton bloggaaja WordPress-maailmassa.

Ps. En viitsi kaikkia vanhoja postauksia edes tutkia, ja voi olla, etten ihan kaikesta ole enää samaa mieltä. Postausten muuttaminen olisi jotenkin tökeröä, joten sielläpä ovat!

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Ostarilla: Punaiset penkit ja pikku-Tapiola

Tapiolassa monin paikoin huomio kiinnittyy jämeränoloisiin puisiin penkkeihin.   Penkit otettiin käyttöön juuri Heikintorin avajaisissa. Penkin suunnittelija on pieni mysteeri, mutta joidenkin asiaa tuntevien mielestä se ei ollut ainakaan arkkitehti Ervi. Penkkien kirkas väritys ei ilmeisesti ollut alkuperäinen, vaan valkoinen. Liikekeskuksessa näkyy ainakin punaisia ja oransseja penkkejä, ja vihreän muistelen nähneeni jossain. Kirkas punainen näkyy muuallakin ostoskeskuksen alueella. Kulttuurikeskuksen edustalla penkin kuuluu olla valkoinen. Onkohan vielä muita? Tietolähteenä: Artikkeli Helsingin Sanomissa .

Aarne Ervin suunnittelema ostoskeskus on otettu käyttöön vuonna 1968, ja se kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tapiolan keskustaa uudistetaan parhaillaan, ja Heikintorin läheisyyteen on rakennettu uusi Ainoa-kauppakeskus.  Heikintori sen sijaan odottaa kohennusta,  josta on keskusteltu vuosia. Huomaan, että monet penkeistäkin ovat kipeästi kunnostuksen tarpeessa.

Liikekeskittymän oivaltavan leikkipaikan esittelin postauksessa Mini-Tapiola.

 

Videona kunnianosoitus penkille!

Mukana myös muutama väriehdotus…

 

Punaisia väripilkkuja muuallakin kuin penkeissä:

heikintorilla-mv

 

heikintori-logo-pun-mv

 

tapiolapenkit-mv

 

Lasten leikkipaikalta löytyy ihana yllätys: sinne on rakennettu pienoiskoossa Aarne Ervin suunnittelema Keskustorni ja Viljo Revellin Taskumattitalot. Nämä Tapiolan arkkitehtuurin helmet on saatu  mustilla, harmailla ja valkoisilla laatoilla yllättävän näköisiksi, vaikka taiteellisia vapauksia on vähän otettu. Toimii!

 

leikkipaikka-punainen-mopo

pienoismallissa-tapiola

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Vuosaaren terassitalo

Terassitalo remonttia

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Vuosaaren terassitalot copy

Terassitalo pihan puoli

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalo 2016

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Vuosaari Auringonsilta esite

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin.  Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

a_MG_7255

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Rakennusviraston purkutyömaalla

Pari kuukautta sitten täällä oli muutama kuva entisestä Rakennusviraston rakennuksesta Kasarmikadulla. Nyt purku on jo hyvässä vauhdissa, eikä rakennuksesta ole enää paljon jäljellä. Pääsin purun keskelle haistelemaan tunnelmia.

Rakennuksen purkaminen tuntuu aina dramaattiselta. Tapauksen historiallisen arvon ymmärtää myös hankkeessa mukana oleva kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partners, joka tallentaa purun vaiheet huolellisesti.

Aikaisempi postaus täälläKatoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

saro-ikkunassa-pieni

Repsottaava kaihdin

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Ympäröivät näkymät sentään säilyvät. Vanhat rakennukset säästyivät nykyistä paljon voimakkaamman purkuaallon kynsistä.  Näin ei olisi, jos kaikki silloin vanhanaikainen ja ruma olisi saanut mennä.

Kasarmitori

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Ostarilla: Kannelmäen ostoskeskus

Kannelmäki-kierros huipentuu 1959 valmistuneeseen ostoskeskukseen. Erkki Karvisen suunnittelema liikekeskus on helsingin vanhimpia, mutta ei enää kauan; vanha ostoskeskus on päätetty purkaa ja tilalle rakennetaan asuintaloja. Monien muutosten seurauksena ostari on muuttunut paljon. Nyt ulkonäköä hallitsevat vihreät katosrakennelmat kaarevine plekseineen. Palveluja löytyy moneen tarpeeseen.

 

kannelmaen-vanha-ostari

 

kahvila-herkku

 

kannelhius

 

Kioskirakennukset ovat olleet paikalla alusta asti.

kannelmaki-grilli-pieni

 

kannelmaen-ostoskeskus-2016_pieni

 

Ostari suorastaan huutaa apua!

kannelmaki-help-pieni

 

Tässä toimiala, jonka olemassaoloa tulin ensi kertaa ajatelleeksi aivan äskettäin, kun palvelulle oli yllättäen tarvetta. Yrityksen nimi on riittävän ytimekkäästi Turvavyö.

kannelmaki-turvavyo

 

Baareissa on valinnanvaraa.

karaokemesta-kannelmaki

 

kantsun-kulmabar

 

Lopuksi taidetta: Harry Kivijärven Kivet-veistos ja suihkukaivo vuodelta 1965.

harry-kivijarvi-kivet-kannelmaki

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kotoista Kannelmäkeä

Jatketaan Kannelmäen kierrosta. Kannelmäen vanhempi osa on rakennettu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla. Melko väljästi sijoitetut talot ja pihat näytävät hyvin kotoisilta. Mittakaava on maltillinen ja yksityiskohtiakin löytyy. Tässä näkymiä Kanneltien varrelta.

 

 

kannelmaki-kerrostalo

 

 

kannelmaki-kerrostalo_3

 

kannelmaki-kerrostalo_2

 

 

 

kannelmaki-kerrostalo-ovi

 

 

 

kannelmaki-mosaiikkilaatta

 

Kanneltien pohjoispuolella on 1970-luvulla rakennettu rivitaloalue Kannelkylä. Se olisi kyllä ansainnut lähempääkin tarkastelua, mutta nyt tyydyin tähyilemään alutta etäämmältä.

 

 

kannelmaki-rivitaloja

 

Maisemaan kuuluvat myös nämä mystiset tiilirakennukset. Hengenvaara! Livsfara!

kannelmaki-muuntamo

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristina: Kannelmäen kirkko

Modernia kirkkoarkkitehtuuria täytyy tarkastella  lähempää aina kun kohdalle sattuu. Piipahdin pari viikkoa sitten Kannelmäessä, ja Kannelmäen kirkko onkin melkoinen nähtävyys. Se on myös arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus asuinalueen keskellä. Kartionmuotoinen rakennus muistuttaa kotaa tai telttaa. Helsingin kirkot -verkkosivulla kerrotaan, että siirrettävän asumuksen muoto ”puhuu entiseen takertumista ja paikalleen juuttumista vastaan”.

Marjatta ja Matti Jaatisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1968. Sisäpuolella neliönmuotoisen rakennuksen huomattavin piirre on ylös asti ulottuvat pitkänomaiset ikkunat. Ulkopuolella ikkunoita reunustavat palkit tuovat julkisivuun rytmiä. Tosin nyt tummuneina vaikutus ei ole niin tehokas kuin valokuvissa, joissa tumman katon ja pintaa seunustavien ikkunanauhojen kontrasti on vahva.

 

kaareva-peltikatto

 

marka-peltikatto

 

kannelmaen-kirkko_2

 

penkkirivit-kannelmaen-kko

 

kannelmaen-kirkko-katto

 

lasi-ikkuna-kannelmaen-kko

 

kannelmaen-kko-urut

 

piirustusnurkka-kirkossa

 

kannelmaen-kirkko-nurkka

 

kannelmaen-kirkko_3

 

PS. Arkkitehtuurituristi harrastaa tietenkin myös arkkitehtuuriselfiekuvia. Kaikki asiaan vihkiytyneet tietävät että yksi onnistunut selfie vaatii monta yritystä – täällä tapaus #kannelmäenkirkko Instagramissa!

  • Vinkki: Lisää mielenkiintoisia kirkkoja Kirkkoarkkitehtuuri-kategoriassa.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Katoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Helsingin rakennusviraston entinen talo on kohta historiaa. Kiinteistö puretaan ja paikalle rakennetaan uusi. Näin suuri purkutyö näin keskeisellä sijainnilla on harvinainen – nykyisin. Purkamisen syyksi on
esitetty rakennusten huono kunto ja suuri peruskorjauksen tarve,
jotta talo voitaisiin saada nykykäyttöön sopivaksi. Monien mielestä on varmaan hyvä vaan, että tällainen laatikko puretaan. Paikalle nousee sitten aikanaan uusi laatikko. Eikä muuten ole ensimmäinen purku tällä tontilla. Rakennusviraston alta nimittäin purettiin Engelin suunnittelema koulu.

Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Lauri Pajamies. Arkkitehtuuriltaan rakennus on varsin ryhdikäs 1960-luvun toimistorakennus. Ikkunoiden muodostama rasterijulkisivu puukarmeineen on tyylikäs. Helsingin kaupunginmuseo puolsi purkamista, vaikka se totesi rakennuksen historiallisen merkittävyyden. Rakennuksen sisäpuolella on paikoin alkuperäisenä säilynyttä toimistointeriööriä. Harmi, etten ehtinyt käymään, kun rakennus oli syksyllä vielä käytössä.

kasarmikatu-rakennusvirasto

kasarmikatu-21-ikkunat

kasarmik21-ovikyltti

kasarmikatu21-ikkunateipit

kasarmikatu21-kulma

  •  Paikka noin puoli vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2016.

Kasarmikatu kesäkuu2016

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned