Ikivihreä mustana

Lilja ja pioni

 

En ole muistaakseni hankkinut yhtään maljakkoa kotiin harkitusti. Kaapin perille on eri tavoin ajautunut maljakoita, joita tarpeen tullen on käytetty. Ne ovat täyttäneet tehtävänsä, mutta yksikään ei ole mielestäni kovin kaunis.

… mutta nyt: Eero Aarnion suunnittelema VAASI. Tästä tykkään.

 

Kukat maljakossa

 

Muovinen vaasi on yksinkertaisen tyylikäs, ja sopii monenlaiseen sisustukseen.  Sarjaan kuuluu neljä kokoa ja neljä väriä: musta, valkoinen, punainen ja kirkas. Esittelen tässä mustan, mutta upealta näyttävät muutkin värit. Maljakot kuuluvat Evergreen-sarjaan, jonka Aarnio suunnitteli Plastex-Designille. ’Ikivihreää’ sarjaa esittelin jo aikaisemmin postauksessa Kukkia ja kotimaista designia parvekkeella.

Plastex lahjoitti Vaasit Seinäjoen asuntomessujen bloggaajapäivää varten.  Tule paikan päälle katsomaan 19.7. tai seuraa blogista, mihin maljakot päätyvät – aiomme postata jo paikan päältä lähestulkoon suorana!

 

Liljankukka

 

Mutta onko asetelma aavistuksen jouluinen? Syy selviää sitten viimeistään 19.7. Seinäjoella, asuntomessuilla kohteessa 40.

Jouluasetelma Evergreen-maljakot

Maljakko ja joulupallot

 

Yhteistyössä
Plastex Oy
Suomen Asuntomessut

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Bryggman Lohjalla

Jatkan raporttia Lohjalta. Sieltähän löytyi myös Erik Bryggmanin suunnittelema Metsolan siunauskappeli, ja olihan se nähtävä, kun lähellä oltiin. Kappeli on valmistunut vuonna 1956, siis vuosi arkkitehdin kuoleman jälkeen.

Kappelissa on selviä yhteneväisyyksiä  Vantaan Honkanummen siunauskappeliin (1955). Samaa on kolmiomainen muoto, joka Vantaalla toistui harvinaisella tavalla raennuksen kahdessa eri osassa. Yhtymäkohtia löytyy myös 1941 valmistuneeseen Turun Ylösnousemuskappeliin. Turussa ja Lohjalla rakennuksen sisäänkäynnin edessä on samankaltainen katos ja pylväikkö. Kaikkien kolmen kappelin ovet muistuttavat toisiaan.

Lisää Bryggmanista hakusanalla Erik Bryggman (klikkaa)
Bryggmania Vantaalla
Bryggmania Turun hautausmaalla

 

Bryggman Kappeli Lohja_ Metsolan siunauskappeli katto_ Metsolan siunauskappeli Lohja_ Metsolan siunauskappeli ovi_ Metsolan siunauskappeli Bryggman_

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Retrokeittiö: Illanistujaiset

Retrokeittiössä on tällä kertaa hyödynnetty ruokakortistoa oikein kunnolla, peräti neljän ruokaohjeen verran. Illanistujaisiin tehtiin useita pieniä seurusteluruokia. Täydennystä kokonaisuuteen löydettiin vielä keittokirjasta ja  yksi elementti kehitettiin itse.  Huom. jälkiruokakortti on kuvassa vielä piilossa, jottei loppuhuipennus paljastuisi heti.

 

Tomaattikeitto ainekset
Kuvassa Maija Lavosen Marimekolle suunnittelema Kievari-pöytäliina

 

Kylmänä tarjoiltavan tomaattikeiton ohjeen kertoi vuoden 1975 Kodin uusi keittokirja.

Kylmä tomaattikeitto

Ohjeen mukaiset ainekset ovat:

vettä
perunajauhoja
tomaattimehutölkki
suola ja paprikajauhe
.

Tomaattimehun vaihdoimme säilykkeeseen, jossa oli tomaatteja tomaattimehussa. Lisäsimme kuullotettua sipulia ja chilijauhetta. Valmistus on äärimmäisen yksinkertainen:  soseutetaan, kiehautetaan, suurustetaan ja annetaan jäähtyä. Tarjoiluvaiheessa keittoon lisättiin piparjuuri-tuorejuustosilmä.

 

Sienipiirakka ainekset

 

Sienitäytteiset pikku piiraat

Teimme piiraat valmiista taikinalevyistä, joita pakastimessa oli ennestään. Ohjeen mukaiseen taikinaan käytetään

100 g juustoraastetta
3,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
200 g margariinia
1 dl kylmää vettä.

Täytteen ainekset ovat:

tölkki herkkusieniä kermakastikkeessa
100 g savustettua kinkkua
50 g juustoraastetta. 

Käytimme sekasieniä ja kinkun jätin pois. Piiraita paistetaan 250 asteessa 10-15 minuuttia.

 

Juuston raastamiseen oiva väline on Bodumin muovinen raastin. Toimii ainakin tässä aivan yhtä hyvin kuin metallinen. Lautanen on Sarviksen Katrilli-sarjaa.

Bodum raastin

 

Lihaleipä

Häränsilmä kinkun kera

on lihansyöjän herkkuleipä. Ohjeen mukaiset ainekset:

4 viipaletta vaaleaa vuokaleipää
voita tai pöytämargariinia
sinappia
100 g savukinkkua
3 rkl ruohosipulisilppua tai purjon vihreää osaa suikaleina
1 rkl kaprista
4 raakaa keltuaista

Leipiä paahdettiin vähän, ja voideltiin sinapilla (ohjeessa ensin myös voilla). Käytimme prosciuttoa, italialaista ilmakuivattua kinkkua.  Pieneksi paloiteltuun lihaan sekoitettiin kevätsipulia ja kapriksia. Leiville asetellaan lihat ja kananmunan keltuaiset.

 

Kalaleipä

 

Vastapainoksi kokki kehitti kalaleivän. Leivän päällä on kuhaceviche, jonka ainekset ovat:

kuhafile
sitruunamehu
chili
sipuli
suola

Kala paloitellaan, jätetään muista aineksista sekoitettuun marinadiin muutamaksi tunniksi ja seos asetellaan paahdetuille leiville.

 

Avokadosalaatti

Avocadosalaatti:

salaatinpää
2 avocadoa
sitruuna
hapahko omena
pieni sipuli tai pätkä purjoa
(purkillinen taskurapua tai katkarapuja)
pieni putki majoneesia
1 dl kermaviiliä tai 1 dl vatkattua kermaa
suolaa, mustaapippuria
1-2 rkl tomaattisosetta, tomaatti- tai chilikastiketta
hiukan paprikajauhetta
(nippu tilliä)

Ainekset paloitellaat ja sekoitataan keskenään – yllättäen. Kortin ohje huomattavasti pidempi, mutta en katso tarpeelliseksi sitä tässä toistaa.

 

Kattaus

 

Ja kas, kaikki on valmista. Vaihdoin pöytäliinaksi ruskean kankaan, jonka alkuperästä ei ole tietoa. Liina sopii kattauksen teemaan ja on mielestäni kaunis. Leivät tarjoillaan Sarviksen melamiinitarjottimilta, joita valmistettiin 1950-60-luvuilla. Punaiselle Rostin ottimellekin löytyi viimein käyttöä. Juomalasina on Décembren jykevät lasit.

 

Salaatti ja viini

 

Häränsilmä-kortissa neuvottiin: ”Varaa pöytään pippurimylly ja tarjoa lisänä kylmää olutta.” Noudatimme jälkimmäistä.

Kyytipoikana Sol

 

”Törkeen hyvää.”

Lihaleipä ja olut

 

Kirsikkana kakun päällä…

Sitten jälkiruuan pariin. Ananasihanuudet valittiin pitkälti ulkonäkönsä vuoksi, ja onhan ananasrengas mitä sopivin päätös retroillalliselle. Ohje on yksinkertainen: kahden ananasrenkaan väliin laitetaan vatkattu kermavaahto, johon on sekoitettu hasselpähkinää, suklaarouhetta, cocktailhedelmien paloja ja tilkka likööriäCocktailkirsikka kruunaa komeuden.

 

Jälkiruokakortti

 

Jälkiruuan valmistus

 

Visuaalisuus ennen kaikkea! Näyttävä sommitelma syntyy jo tässä vaiheessa.

Mustat lautaset ovat Sarviksen tuotantoa – Ornamin, Melami –  kuten oranssi tarjotinkin.

 

Ananasrenkaat

 

Jälkkäri

 

Mustat kahvikupit ovat olleet hieman unohduksissa ylähyllyllä, mutta tähän kokonaisuuteen ne istuivat hienosti. Kuppien valmistajasta ei ole muuta tietoa kuin pohjan teksti FRANCE.  Jälkiruokajuomalaseista ei ole senkään vertaa viitteitä, mutta kirpputorimyyjän mukaan ne ovat kotimaista puristelasia jostain 1970-luvun kieppeiltä.

 

Lasit tarjottimella

 

Ananasjälkiruoka

Ananasakäämä!

 

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Plastexilla kylässä

Vierailin muutama viikko sitten Plastexin tehtaalla Lohjalla. Plastexin tuotteita löytyy varmaan jokaikisestä suomalaisesta kodista, mutta monet esineistä ovat niin arkisia, ettei niiden alkuperää tule ajatelleeksi. Osa tuotteista on jo klassikkoja, ja uusia klassikkoja suunnitellaan jatkuvasti. Olipa mukava omin silmin nähdä, kuinka tuotteita tehtiin paikan päällä, Suomessa.

Plastex tehtaat

Aluksi katsaus ’museoon’. Michelin-ukko olisi hieno lisä sisustukseen (ja ehdottoman tarpeellinen…)

Plastex museo

Tehdaskierroksella:

Liukuhihnalta putkahteli lapioita, kylmäkalleja ja – kardemummaputkiloita!

Plastex tehtaassa copy

Siniset kastelukannut

Karkkivärejä!

Kerhopullo on klassikko. Omani taisi olla kirkkaanvihreä. En ihmettele, että pullo menestyy, koska se on todella näppärän kokoinen ja muotoinen.

Plastex kerhopullot

Plastex bensakanisterit

Plastex kastelukannut pienet

Vanha tuttu kastelukannu on saanut seurakseen modernin, kulmikkaamman version. Hauskan näköinen on sekin. Itselläni on kotona aidosti vanha kannu aidosti vanhan värisenä  – Katso täältä, mikä on väri 🙂

Kannumalleja on useita, ja esittelinkin jo aikaisemmin Eero Aarnion suunnitteleman EverGreen-kannun, jota käytän parvekkeella. Katso: Kukkia ja kotimaista designia parvekkeella.

Blogiyhteistyö:
Plastex
Suomen Asuntomessut

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Vuosaaren terassitalo

Terassitalo remonttia

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Vuosaaren terassitalot copy

Terassitalo pihan puoli

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalo 2016

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Vuosaari Auringonsilta esite

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin.  Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

a_MG_7255

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Luolavuoren vuorenneito

Jatkoksi eiliselle Luolavuori-postaukselle: Turku Energian kaukolämpötunnelin suulle ilmestyi viime vuonna hätkähdyttävä seinämaalaus. Ennen karulla seinämällä lepää nyt Vuorenneito. Teos on enemmän kuin pelkkä maalaus, sillä siihen liittyy myös viereinen sähkökaappi, joka on maalattu herätyskelloksi tuulikelloineen. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Mauri Kosonen maurikosonen.net

Neito sopeutuu yllättävän hyvin sisäänkäynnin ja kallion muotoihin. Tallensin teoksen videolle:

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Ylioppilaskylässä punavihreänä

 

Kävin sulautumassa Turun ylioppilaskylän arkkitehtuuriin, kun maassa vielä oli lunta. 1970-luvulla rakennettujen talojen julkisivujen jujuna on kontrastivärien käyttö. Srukturalistista suunnittelua edustava Turun läntinen ylioppilaskylä on Museoviraston mukaan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Alueen suunnittelivat arkkitehdit Jan Söderlund ja Erkki Valovirta.

Jatkuvasti mukana kulkevissa asusteissani olen mieltynyt vihreään, ja tarvikkeita on kertynyt koko sarja: Marimekon lompakko, Lumia-puhelin ja Pantone-käyntikorttikotelo. Kontrastiksi löytyi villakankainen lainatakki.

Red and Green in The Student Village

When there was still snow, I visited The Student Village in Turku. The National Board of Antiquities has qualified the area as an important built heritage. The colouring of the 1970s houses is based on contrasting colours: green on red, yellow and orange on blue. I built my outfit with green accessories contrasting to a red wool coat.

 

Vaihtoehtoisia värimaailmoja: keltaista ja oranssia sinisellä taustalla.


  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Rakennusviraston purkutyömaalla

Pari kuukautta sitten täällä oli muutama kuva entisestä Rakennusviraston rakennuksesta Kasarmikadulla. Nyt purku on jo hyvässä vauhdissa, eikä rakennuksesta ole enää paljon jäljellä. Pääsin purun keskelle haistelemaan tunnelmia.

Rakennuksen purkaminen tuntuu aina dramaattiselta. Tapauksen historiallisen arvon ymmärtää myös hankkeessa mukana oleva kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partners, joka tallentaa purun vaiheet huolellisesti.

Aikaisempi postaus täälläKatoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

saro-ikkunassa-pieni

Repsottaava kaihdin

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Ympäröivät näkymät sentään säilyvät. Vanhat rakennukset säästyivät nykyistä paljon voimakkaamman purkuaallon kynsistä.  Näin ei olisi, jos kaikki silloin vanhanaikainen ja ruma olisi saanut mennä.

Kasarmitori

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Vaihteeksi postmodernia

Neule Sweater Countylinegeneral / Etsy | Terassitalo, Pikku Huopalahti Helsinki

Modernista postmoderniin! Arkkitehtuurissa 1980-luvulta 1990-luvun alkuun vallinnut postmoderni tyyli oli vastaisku edellisten vuosikymmenten niukkuudelle. Nyt kaivattiin yksityiskohtia, värejä ja muotoja. Eri tyylisiä elementtejä yhdisteltiin ennakkoluulottomasti. Tässä muutamia esimerkkejä Pikku Huopalahdesta, suomalaisen postmodernismin yhtenäisimästä kokonaisuudesta. Alueen maamerkkinä on Reijo Jallinojan suunnittelema, 1994 valmistunut Terassitalo. Muuten, Pikku Huopalahti esiintyi blogissa viime keväänäkin klikkaa tästä postauksiin.

1980-luvun vaatteissa voi nähdä samaa suuntausta. Wau, mitkä kuviot!

Postmodern for a Change

From modern to postmodern. The postmodern architecture was a celebration for colours and shapes after so many less expressive decades. The examples here are from Pikku Huopalahti area in Helsinki, which was built between 1986 and 2000. The best known is the Terassitalo [terraced house] designed by Reijo Jallinoja. And look at the sweaters of the same era – aren’t they just gorgeous! 

Terassitalo

Tässä pari muuta rakennusta Pikku Huopalahdesta – Other buildings in Pikku Huopalahti

Vertailun vuoksi vähän taidettakin. Kaikki tiet johtavat Bauhausiin – Bauhaus-taiteilija Vassily Kandinskyn teos Molle Rudesse, 1927. Tämä muistuttaa siitä, että ensin täytyi olla modernismi, jotta saattoi syntyä postmodernismi.

Photo: Wikimedia Commons (Public domain)

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.


Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned