1960-luvulle Arkkitehtuurimuseossa

Nyt on Arkkitehtuurimuseossa minulle sopiva näyttely: VÄRIKKÄÄMPI, ILOISEMPI, HIENOSTUNEEMPI. 1960-LUVUN SUOMALAISTA ARKKITEHTUURIA.

Kuten nimikin kertoo, yksi näyttelyn teemoista on värit. Toisaalta huomattava osa rakennuksista on ollut selkeän mustavalkoisia tai betonin ominaislaatua korostavia, siis harmaita. Suunnittelu vapautui totutuista muodoista, ja betonista rakennettiin veistoksellisia maamerkkejä. Näiden lisäksi esiin on nostettu moduuleihin perustuva suunnittelu.

Kuvien ja videoiden lisäksi esillä on kiinnostavia pienoismalleja.

moduulit

video-haka-tuotanto

Näyttelyn puitteet on rakennettu teemaan sopiviksi. Keltaisessa Pastilli-tuolissa voi katsoa Hakan asuntotuotannosta kertovaa mainoselokuvaa.

Tästähän minä tykkään, ja blogikin on viime aikoina vahvasti keskittynyt kyseiseen aikakauteen. Omista kuva-arkistoistani löytyi monia kohteita, jotka ovat päässeet näyttelyyn mukaan. Tässä muutama.

kortepohja

Värikästä ja iloista

Yllä Bengt Lundstenin suunnittelema Jyväskylän Kortepohja, jonka korttelipiharakennetta pidettiin esimerkillisinä mallina modernille aluesuunnittelulle.

Samankaltaista ideaa on toteutettu  Turun ylioppilaskylässä. Läntisen osan suunnittelivat Erkki Valovirta ja Jan Söderlund. Nuo värit!

ylioppilaskyla-turku

Veistoksellista

Yksi puoli 1960-lukua on veistoksellisuus. Loistavana esimerkkinä siitä on Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko, jonka suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen. Kirkosta blogissa juttua jo aikaisemmin: Arkkitehtuurituristina: Kannelmäen kirkko.

kannelmaen-kirkko

Hienovaraisempaa veistoksellisuutta edustavat Pihlajamäen kerrostalot, jotka kuuluvat nykyisin kaavalla suojeltuun rakennusperintöön.


pihlajamaki

Tästä saankin linkin blogini historiaan – nimittäin Talotarinoiden ensimmäisessä postauksessa mainitsin Pihlajamäen esimerkkinä siitä, miten rakennustyylit ja niiden arvostus muuttuvat vuosikymmenten kuluessa. Postaus on päivätty 13.12.2011. Katso postaus Tottumiskysymys.

Talotarinat aloitti Bloggerissa, mutta siirtyi seuraavana vuonna Asuntomessujen blogialustalle. Asuntomessuvuosiin mahtui monia kiinnostavia kokemuksia, mutta nyt blogi kaipasi uudistumista ja itsenäistymistä. Nyt olen siis riippumaton bloggaaja WordPress-maailmassa.

Ps. En viitsi kaikkia vanhoja postauksia edes tutkia, ja voi olla, etten ihan kaikesta ole enää samaa mieltä. Postausten muuttaminen olisi jotenkin tökeröä, joten sielläpä ovat!

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Yayoi Kusama sulautuu taustaan

Pitihän tämä ilotulitus käydä katsomassa. Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyssä HAM:ssa nähdään pilkkuja, palloja, kurpitsoja, ja lisää pilkkuja. On toki muutakin taiteilijan pitkän uran varrelta.
Kusaman kantavana teemana on sulautuminen maailmaan ja taustaan – ja sitähän Facade Goes Fashion juuri käsittelee. Kusama on kiinnostunut muodista ja luonut yhteistyössä Louis Vuittonin kanssa riemastuttavan malliston. Kas tässä maistiaisia!
Kusama Yellow
Itse en valitettavasti ollut niin kaukonäköinen, että olisin valinnut teemanmukaisen asun viikonloppureissuun. Pisarat-sukkahousut sentään vähän sinnepäin.
peili-kusama
Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Ostarilla: Punaiset penkit ja pikku-Tapiola

Tapiolassa monin paikoin huomio kiinnittyy jämeränoloisiin puisiin penkkeihin.   Penkit otettiin käyttöön juuri Heikintorin avajaisissa. Penkin suunnittelija on pieni mysteeri, mutta joidenkin asiaa tuntevien mielestä se ei ollut ainakaan arkkitehti Ervi. Penkkien kirkas väritys ei ilmeisesti ollut alkuperäinen, vaan valkoinen. Liikekeskuksessa näkyy ainakin punaisia ja oransseja penkkejä, ja vihreän muistelen nähneeni jossain. Kirkas punainen näkyy muuallakin ostoskeskuksen alueella. Kulttuurikeskuksen edustalla penkin kuuluu olla valkoinen. Onkohan vielä muita? Tietolähteenä: Artikkeli Helsingin Sanomissa .

Aarne Ervin suunnittelema ostoskeskus on otettu käyttöön vuonna 1968, ja se kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tapiolan keskustaa uudistetaan parhaillaan, ja Heikintorin läheisyyteen on rakennettu uusi Ainoa-kauppakeskus.  Heikintori sen sijaan odottaa kohennusta,  josta on keskusteltu vuosia. Huomaan, että monet penkeistäkin ovat kipeästi kunnostuksen tarpeessa.

Liikekeskittymän oivaltavan leikkipaikan esittelin postauksessa Mini-Tapiola.

 

Videona kunnianosoitus penkille!

Mukana myös muutama väriehdotus…

 

Punaisia väripilkkuja muuallakin kuin penkeissä:

heikintorilla-mv

 

heikintori-logo-pun-mv

 

tapiolapenkit-mv

 

Lasten leikkipaikalta löytyy ihana yllätys: sinne on rakennettu pienoiskoossa Aarne Ervin suunnittelema Keskustorni ja Viljo Revellin Taskumattitalot. Nämä Tapiolan arkkitehtuurin helmet on saatu  mustilla, harmailla ja valkoisilla laatoilla yllättävän näköisiksi, vaikka taiteellisia vapauksia on vähän otettu. Toimii!

 

leikkipaikka-punainen-mopo

pienoismallissa-tapiola

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Retrokeittiö: Lastenkutsut

Minulta on toivottu lisää kotipostauksia, ja huomaan, etten olekaan sellaista tehnyt kuukausiin. Nyt korjaan asian, ja elvytän samalla Retrokeittiö-teemaa, ainakin kattauksen osalta. Tarjottavat ovat ihan tätä päivää. Tosin syötiinhän vaahtokarkkeja ja juustosuikeroita jo vanhoina hyvinä aikoinakin.

 

lastenkutsut-sarvis

Muutama ilmapallo ja serpentiiniä pitää olla. Pyöreä tarjotin on Sarviksen mallia 501.

Valitsin kattaukseen nämä Finnairille suunnitellut lautaset, jotka on valmistanut MK-tuote. Nämä sopivat hyvin rentoon juhlaan, jossa herkkuja voi kantaa myös pöydästä pois. Raidallinen liina on vanhaa Marimekkoa.

mk-tuote-finnair

 

Syntymäpäiväsankari valitsi leivonnaisen Aku Ankan keittokirjasta, josta on napattu ohje jo useammille kutsuille. Karkkikeksit oli vielä kokeilematta, joten näitähän tehtiin.

synttarit-leipuri

 

Ja tässä tulos. Mainittakoon erään juhlavieraan kommentti: ”Nää näyttää paremmalta miltä ne maistuu”. Keksitaikinaan laitettiin piparakkumaustetta, ja se itsessään oli hyvän makuinen, mutta Skittles-karkit muuttuivat uunissa aika sitkeiksi, ja keksiä oli hankala syödä. Ohjeen Smartieseja ei kaupasta löytynyt. Keksien tarjottimena myös Sarviksen 501.

karkkikeksit-sarvis

 

Juomat tarjoillaan Sarviksen pirteän punaisista Katrilli-mukeista, joiden seuraksi sopii Finlaysonin ihana Elefantti-printti lautasliinassa. Vaahtokarkkien astiana on Decembren kulho.

sarvis-kulho-ja-mukit

 

lastenkutsut-tarjoilu

 

Macaron-leivokset tekivät tälläkin kertaa kauppansa. Nämä ovat peräisin K-kaupan pakastealtaasta. Näistä tykkään itsekin.

sarvis-astiat-herkkuja

 

muoviastiat-synttareilla

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

 

Parempaa lähiöarkea

3h + k on uusi kiinnostava lehti asumisesta. Kirjoitin sen viimeisimpään numeroon jutun Parempaa lähiöarkea. Jutussa kerrotaan esimerkiksi muuttoliikkeestä ja muuttamisen syistä pääkaupunkiseudulla sekä Helsingin Lähiöprojektin toiminnasta. Haastattelin tutkija Katja Vilkamaa ja Lähiöprojektin johtajaa Tero Santaojaa.

Jutun 1. aukeamaa pääsee kurkkaamaan täällä.

Facade Goes Fashion: Camouflage

Yllätys – Täällä ollaan! Aiheena tällä kertaa rakennusten seinillä kasvavat – joskus suorastaan rehottavat – kasvit. Talot ovat huippuhauskan näköisiä, mutta arkkitehtuuri ei välttämättä pääse ihan oikeuksiinsa. Saman lookin voi hankkia ainakin Biltemasta ja XXL:stä. Siinä missä Bilteman asu muistuttaa pidempää ruohoa tai sammalta, on XXL:n Deerhunterin puku enemmän lehtipuumainen. Vihreä on in!
Yläkuvan ghillie-puku Biltema

Alla: Naamioasu  Deerhunter / XXL

Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Työmailla

Kesän projekteihin on kuulunut valokuvausta työmailla. Olen päässyt esimerkiksi kiipeämään katonharjalle ja katselemaan kaupunkia työmaahissistä.


Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Erik Bryggman: Villa Solin Turussa

Pitkästä aikaa arkkitehtuuripostaus, ja varsin edustavasta alkukesän vierailukohteesta.  Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Solin on ensinnäkin  upealla paikalla Katariinanlaaksossa meren rannalla. Rakennus on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen, sillä se ajoittuu aikaan, jolloin klassismi tyylinä alkoi väistyä funktionalismin tieltä. Vuonna 1928 valmistuneessa Villa Solinissa  on nähtävissä piirteitä molemmista. Alkujaan yksityiskodiksi rakennettu rakennus on nykyisin Turun kaupungin edustustila. Tutustumiskäynnin järjesti Bryggman-instituutti.

Museoviraston mukaan Bryggmanin ”huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.”

 

 

Villa Solin taulu B

 

Erik Bryggman Villa Solin B

 

Rakennus kunnostettiin perusteellisesti 1990-luvulla, mutta esimerkiksi eteisaulan tiililattia lienee alkuperäinen.

 

Villa Solin kaide B

 

Katettu terassi on jo selvästi funktionalistinen.

Villa Solin funktionalismi B

 

Villa Solin terassi B

 

Villa Solin terrakotta B

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Vieraskirjoitus Rakennustiedon blogissa

Sain kunnian vierailla Rakennustiedon Tieto rakentaa laatua -blogissa. Vieraskirjoituksessani pohdin arkkitehtuuriharrastusta ja esittelen erilaisia tapoja tarkkailla rakennettua ympäristöä. Blogi löytyy täältä. Kuva yllä on kuvakaappaus blogista.

 Rakennustieto

Rakennustieto on rakennusalalla toimiva tieto- ja mediatalo, jonka muodostavat Rakennustietosäätiö ja Rakennustieto Oy. Rakennustieto on toiminut vuodesta 1942, ja sitä perustamassa olivat Alvar Aalto ja Viljo Revell. Aalto vaikutti myös RT-kortiston eli rakennustietokortiston syntyyn. RT-kortisto on kattava rakentamista koskeva sääntökokoelma. Tietotuotteiden lisäksi Rakennustieto julkaisee rakennusalan kirjallisuutta.