Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu

Pysytään 1960-luvulla yhä, kohteena Aarno Ruusuvuoren sunnittelema, 1967 valmistunut Roihuvuoren koulu Helsingissä.

roihuvuoren-koulu_ikkunat

Osallistuin syksyn aikana Tampereen teknillisen yliopiston järjestämälle arkkitehtuurin kritiikin kurssille. Antoisan kurssin yksi tulos oli ymmärtää, mitä kaikkea kritiikki voi olla ja miten monella tavalla kohdetta voi lähestyä.

Tutkiskelin Roihuvuoren koulua kolmen tekstin verran. Yhdessä kirjoituksessa pohdin, millainen on konstruktivistisen betonirakennuksen luonne. Tulkintani mukaan koulurakennus edustaa

  • avoimuutta – avoimet tilaratkaisut, tilojen yhteys, ikkunoiden runsaus
  • joustavuutta – monikäyttöisyys on huomioitu suunnittelussa
  • rehellisyyttä – konstruktivismin periaatteiden mukaan rakenteet näkyvät sellaisenaan
  • arvovaltaisutta  – selkeä, jämäkkä ulkomuoto herättää kunnioitusta

Teksti Brutaalia arvomaisemaa – Roihuvuoren koulu on luettavissa kurssin blogissa. Blogista löytyvät myös muut kurssin aikana syntyneet kiinnostavat kritiikit.

 

Roihuvuoren koulu_maasto.jpg

areyouami

roihuvuoren-koulu-turkoosi

roihuvuoren-koulu-ovi

Ramppi kaide.jpg

rampilla

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Lamppuja ja muita herkkuja – PYP

Esittelin viimeksi upeaa Hotelli Rantapuistoa, joka tunnetaan myös PYP-pankin entisenä koulutuskeskuksena. Palataan vielä interiöörin hienoihin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tulee vastaan jo ovella: ovenkahvana on tunnistettava pankin logo.

hotelli-rantapuisto-pyp-kahva

Sisustuksessa on käytetty erilaisia puupintoja – tässä sormipaneelia.

porttaat-parvelle

 

rantapuisto-portaikon-lamput

Lamppuja, ihania lamppuja.

rantapuisto-portaikko_lamput

Tällainen valaistusratkaisu ei tarvitse erillistä varjostinta.

hotelli-rantapuisto_sisakatto

Valaisimia tarvitaan ulkoalueillakin.

julkisivu-merelle

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1960-lukua parhaimmillaan: Hotelli Rantapuisto

Yövyin Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa muutama viikko sitten. Olin kuullut, että paikka on hieno, mutta yllätyin.

Martta ja Ragnar Ypyä suunnittelivat kokonaisuuden Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi, joka valmistui vuonna 1963. Kun pankin käyttötarve väheni, alkoi keskus 2000-luvulla tarjota majoitusta muillekin tahoille. Hyvä niin, sillä minä todella nautin viikonlopustani tässä uniikissa paikassa.

Ypyöiden suunnittelussa puun käyttö on erityistä. Rantapuiston tärkeimmissä aulatiloissa on erikoisia kattokonstruktioita, jotka yhdessä valaistuksen kanssa tekevät tilasta todella kiinnostavan. Millaisia yksityiskohtia joka puolella upeasti säilyneinä!

rantapuisto-kirjasto

Eteenpäin. Mitähän käytävän päästä löytyy!

pyp-kaytavalla

Vastaus: risteyskohdista löytyy erityylisiä aulatiloja.

rantapuisto-eras-aula

Sitten ravintolaan. Ypyät osasivat käyttää myös tiiltä. Tässä takka, jonka muoto muistuttaa odottavan äidin vatsaa.

rantapuisto-ravintola-takka

hotelli-rantapuisto-katto

 

rantapuisto-pihaa

Punatiili ja puu hallitsevat julkisivuissakin. Siipien ja erillisrakennusten väliin jää erilaisia pihatiloja.

 

piharakennuksia

 

Yksityiskohdat on huomioitu kaikkialla. Huomaa betonin muotoilu terassin reunassa!

rantanakyma

Hotellihuoneen sisustus ei sentään ollut 1960-luvulta. Tätä näkymää olisin voinut katsella vielä muutaman lisäyön verran.

auringonlasku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Leikkimieltä museossa

Arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurimuseossa avattiin alkuvuodesta arkkitehtuurikasvatuksen huone. Museosta onkin puuttunut toiminnallinen tila, mutta asia on nyt korjattu. Rakennuspalikoita löytyy kiitettävä määrä ja värit ilahduttavat aikuisenkin silmää.

Rakennuspalikat Arkkitehtuurimuseo

Liitutaulu

Palikoista valtaosa on Durat-muovia. Olen ihaillut Durat-tuotteita jo vuosia, ja halusin jo siksi päästä hiplaamaan kappaleita.  Durat on Suomessa kehitetty materiaali, joka sisältää noin 30% teollisuudelta kerättyä jätemuovia. Kuvassa alinna oleva penkki on niinikään kestävää Duratia.

Arkkitehtuurimuseo Durat

Eero Aarnio Designmuseossa

Arkkitehtuurimuseon vieressä on Designmuseo – ja sielläkin pääsee leikkimään! Museo esittelee tällä hetkellä Eero Aarnion tuotantoa, ja se näkyy myös toimintahuoneessa.

DEsignmuseo leikkinurkka

Eero Aarnion tuotteet osaavat yllättää. Saman tekee tämä näyttely, jossa näyttelyesineet eivät pysy paikallaan, vaan liukuvat pyörien pitkin näyttelytilaa. Sattumoisin Aarnion tuotteita on näkynyt täällä blogissanikin viime aikoina – esimerkiksi postauksessa Ikivihreä mustana.

Designmuseo Eero Aarnio

Designmuseo Poni

Museovieraiden luovia näkemyksiä Ponista.

Ponit designmuseossa

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Rakennusviraston purkutyömaalla

Pari kuukautta sitten täällä oli muutama kuva entisestä Rakennusviraston rakennuksesta Kasarmikadulla. Nyt purku on jo hyvässä vauhdissa, eikä rakennuksesta ole enää paljon jäljellä. Pääsin purun keskelle haistelemaan tunnelmia.

Rakennuksen purkaminen tuntuu aina dramaattiselta. Tapauksen historiallisen arvon ymmärtää myös hankkeessa mukana oleva kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partners, joka tallentaa purun vaiheet huolellisesti.

Aikaisempi postaus täälläKatoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

saro-ikkunassa-pieni

Repsottaava kaihdin

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Ympäröivät näkymät sentään säilyvät. Vanhat rakennukset säästyivät nykyistä paljon voimakkaamman purkuaallon kynsistä.  Näin ei olisi, jos kaikki silloin vanhanaikainen ja ruma olisi saanut mennä.

Kasarmitori

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Vaihteeksi postmodernia

Neule Sweater Countylinegeneral / Etsy | Terassitalo, Pikku Huopalahti Helsinki

Modernista postmoderniin! Arkkitehtuurissa 1980-luvulta 1990-luvun alkuun vallinnut postmoderni tyyli oli vastaisku edellisten vuosikymmenten niukkuudelle. Nyt kaivattiin yksityiskohtia, värejä ja muotoja. Eri tyylisiä elementtejä yhdisteltiin ennakkoluulottomasti. Tässä muutamia esimerkkejä Pikku Huopalahdesta, suomalaisen postmodernismin yhtenäisimästä kokonaisuudesta. Alueen maamerkkinä on Reijo Jallinojan suunnittelema, 1994 valmistunut Terassitalo. Muuten, Pikku Huopalahti esiintyi blogissa viime keväänäkin klikkaa tästä postauksiin.

1980-luvun vaatteissa voi nähdä samaa suuntausta. Wau, mitkä kuviot!

Postmodern for a Change

From modern to postmodern. The postmodern architecture was a celebration for colours and shapes after so many less expressive decades. The examples here are from Pikku Huopalahti area in Helsinki, which was built between 1986 and 2000. The best known is the Terassitalo [terraced house] designed by Reijo Jallinoja. And look at the sweaters of the same era – aren’t they just gorgeous! 

Terassitalo

Tässä pari muuta rakennusta Pikku Huopalahdesta – Other buildings in Pikku Huopalahti

Vertailun vuoksi vähän taidettakin. Kaikki tiet johtavat Bauhausiin – Bauhaus-taiteilija Vassily Kandinskyn teos Molle Rudesse, 1927. Tämä muistuttaa siitä, että ensin täytyi olla modernismi, jotta saattoi syntyä postmodernismi.

Photo: Wikimedia Commons (Public domain)

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.


Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Ostarilla: Kannelmäen ostoskeskus

Kannelmäki-kierros huipentuu 1959 valmistuneeseen ostoskeskukseen. Erkki Karvisen suunnittelema liikekeskus on helsingin vanhimpia, mutta ei enää kauan; vanha ostoskeskus on päätetty purkaa ja tilalle rakennetaan asuintaloja. Monien muutosten seurauksena ostari on muuttunut paljon. Nyt ulkonäköä hallitsevat vihreät katosrakennelmat kaarevine plekseineen. Palveluja löytyy moneen tarpeeseen.

 

kannelmaen-vanha-ostari

 

kahvila-herkku

 

kannelhius

 

Kioskirakennukset ovat olleet paikalla alusta asti.

kannelmaki-grilli-pieni

 

kannelmaen-ostoskeskus-2016_pieni

 

Ostari suorastaan huutaa apua!

kannelmaki-help-pieni

 

Tässä toimiala, jonka olemassaoloa tulin ensi kertaa ajatelleeksi aivan äskettäin, kun palvelulle oli yllättäen tarvetta. Yrityksen nimi on riittävän ytimekkäästi Turvavyö.

kannelmaki-turvavyo

 

Baareissa on valinnanvaraa.

karaokemesta-kannelmaki

 

kantsun-kulmabar

 

Lopuksi taidetta: Harry Kivijärven Kivet-veistos ja suihkukaivo vuodelta 1965.

harry-kivijarvi-kivet-kannelmaki

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Unelma Kannelmäessä

Viimeksi esittelin vanhaa Kannelmäkeä 1950-60 -luvuilta. Nyt kurkataan radan toiselle puolelle, jossa rakennuskanta on vähän uudempaa. Uuden keskustan ydin on Sitratori, jonka keskellä on pari vuotta ollut huomiota herättävä taideteos Unelma. Veistos on Oona Tikkaojan työ vuodelta 2012, jolloin se juhlisti Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuotta sekä Design-pääkaupunkivuotta 2012 Siltasaarenkadulla Kalliossa. Helsingin kaupungin Lähiöprojekti oli mukana teoksen siirtämisessä Kannelmäkeen.

 

 

kannelmaki-unelma-taideteos

 

 

kannelmaki_unelma-teos

 

Leikkisä veistos todella erottuu ympäristöstään – tällaisena harmaana kevätpäivänä varsinkin. Mutta on väriä muuallakin. Torin laidalla on kulttuurikeskus Kanneltalo, jonka portaikon seinämä on saanut pirteän maalauksen. Postmodernistista rakennusta olisi voinut tutkia enemmänkin.

 

 

kannelmaki_seinamaalaus

 

 

 

kannelmaki_kanneltalo

 

kannelmaki_keskus

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kotoista Kannelmäkeä

Jatketaan Kannelmäen kierrosta. Kannelmäen vanhempi osa on rakennettu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla. Melko väljästi sijoitetut talot ja pihat näytävät hyvin kotoisilta. Mittakaava on maltillinen ja yksityiskohtiakin löytyy. Tässä näkymiä Kanneltien varrelta.

 

 

kannelmaki-kerrostalo

 

 

kannelmaki-kerrostalo_3

 

kannelmaki-kerrostalo_2

 

 

 

kannelmaki-kerrostalo-ovi

 

 

 

kannelmaki-mosaiikkilaatta

 

Kanneltien pohjoispuolella on 1970-luvulla rakennettu rivitaloalue Kannelkylä. Se olisi kyllä ansainnut lähempääkin tarkastelua, mutta nyt tyydyin tähyilemään alutta etäämmältä.

 

 

kannelmaki-rivitaloja

 

Maisemaan kuuluvat myös nämä mystiset tiilirakennukset. Hengenvaara! Livsfara!

kannelmaki-muuntamo

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned