Poimintoja: Yhdenmukaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta

Tutkin lähiömaisemaa nykyisin myös ihan virallisesti, jatko-opiskelijana Turun yliopistossa. Tutkimusaiheeni on lähiömaiseman visuaalisuuden kokeminen. Siispä työpisteeni ja muutama muukin alue kotonani täyttyy aihepiirin kirjallisuudesta. Päätin tehdä silloin tällöin blogimuistiinpanoja käyttämistäni teoksista. Tässä tulee ensimmäinen.

Arkkitehti Sirkka Wegelius tarttui lähiömaisemaan jo vuonna 1996 valmistuneessa kirjassa Yhdenmukaisuus ja ainutlaatuisuus. Paikan identiteetti lähiöparannuksen lähtökohtana. Kirjan ilmestymisen aikaan kuumimpien rakennusvuosien lähiöt olivat 20 vuoden ikäisiä. Noiden vuosikymmenten aikana rakennusihanteet olivat muuttuneet täysin, eikä suurempia korjauksia ei oltu vielä tehty. Lähiölapset muuttivat aikuistuessaan keskustoihin ja omakotialueille. Lähiö oli auttamattomasti poissa muodista.

Wegelius kysyy esipuheessa ”voisiko rakennetussa ympäristössä rakennustaiteen historian kannalta merkittävien arvojen puuttuessa olla muita arvoja, joita tulisi varjella?” Kysymykseen sisältyy olettamus, että lähiörakennuksilla ei ole arkkitehtonisia arvoja. Tämä särähtää silmääni, vaikka monista massatuotannon aikakaudella rakennetuista alueista voin ollakin suunnilleen samaa mieltä. Mahdollisesti kirjoittaja on tarkoittanutkin lähinnä niitä.

Kymmenisen vuotta myöhemmin todettiin, että lähiö voi olla rakennustaiteellisestikin arvostettu, kun Pihlajamäen alue suojeltiin ensimmäisenä lähiönä kaavalla 2007. Nyt, kaksi vuosikymmentä myöhemmin on helppo todeta, että lähiöillä on muitakin arvoja. Myös Wegelius päätyi tähän tutkimuksensa päätelmissä.

Kirjan sisältö jakautuu kolmeen osaan. Ensimäisessä osassa esitellään tilan ja paikan tutkimuksen käsitteitä, paikan identiteettiä ja kokemuksen muodostumista. Toinen osa kertaa aluerakentamisen historiaa ja ihanteita. Kolmannessa osassa pohditaan, miten lähiörakennuksia voisi parantaa.

Poimin tähän muutamia itseäni miellyttäviä ajatuksia kirjan sivuilta.

Kontula portaat mv

Erilaisten alueiden reunakohdat ovat ympäristön kokemisen kannalta intensiivisiä.

Hakunila iso kivi mv

Luonnon monimuotoisuus korvaa usein rakennetusta ympäristöstä puuttuvan vaihtelevuuden.

Hakunila kalliolla

Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön törmäyskohtaan syntyy usein tahattomasti paikka, joka voi olla leimallinen koko alueelle.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Roihuvuori

Kuukauden lähiö on Roihuvuori, joka myös avaa Helsingin lähiöt -kalenterin vuoden.

Käytän Finna-arkistosivuilta löytyviä kuvia, koska ne ovat kertakaikkiaan hienoja. Kuvista välittyy monissa lähiömuisteluissa toistuva asia: pihalla oli aina lapsia. Ja sitä pihaa riittää, sillä Roihuvuori kuuluu aluerakentamisen ensimmäiseen aaltoon, jossa väljyys oli ihanne. Tällaisia laajoja nurmikkoalueita ei nykypihoille mahdu. Eipä silti, kiireinen nykyihminen aikatauluineen ja harrastuksineen ei taida juuri pihalla ehtiä oleilemaankaan?

Lapsia Prinsessantie 4:n pihalla 1970. Kuva: Simo Rista. Ylempi kuva Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

200233 -1460 .
Roihuvuorentie 18 1957-1959. Ikkunasta näkyy Roihuvuorentie 9. Kuva: Olavi Mannonen. Helsingin kaupuninmuseon kokoelmat.

Kuvassa vietetään kotoista hetkeä uudessa ja avarassa roihuvuorelaisessa kodissa. Seutu on arvossaan yhä, vaikka väliin mahtui 1900-luvun lopun vuosikymmenet, jolloin lähiöistä pikemmin haluttiin pois. Nyt Roihuvuori on ensimmäisiä lähiöalueita, joiden kohdalla puhutaan gentrifikaatiosta. Ilmiöllä tarkoitetaan keskiluokkaisen,  hyvin toimeentulevan väestön halukkuutta muuttaa alueelle. Aiemmin gentrifikaatio on toteutunut kantakaupunkien alueilla monissa entisissä työväestön kaupunginosissa.

 

2680 -5 . N11817
Roihuvuorentie 26. Elannon myymälä ja baari 1958. Taustalla Vuorenpeikontie 3. Kuva: Friman Erik. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Vuorenpeikontien taloja nykyisin. Rakennuksiin ei ole tehty suuria ulkoisia muutoksia.

Kerrostaloja Roihuvuoressa.jpg

Vuorenpeikontie Roihuvuori

Mäen päällä  on Roihuvuoren koulu. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulu valmistui vuonna 1967. Toisten ihailema, toisten kammoksuma koulu oli jo purkulistalla sisäilmaongelmien vuoksi, mutta päätettiin korjata arkkitehtuuriltaan merkittävänä. Koulusta lisää kirjoituksessa Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu.

 

Roihuvuoren koulu_p

Roihuvuori Vesitorni ikkunassa

Koulun ikkunastakin näkyy maamerkki Roihuvuoren vesitorni.

200628 . N260929
Roihuvuoren vesitornin rakentaminen kesällä 1979, Kuva: Jukka Naapuri Jukka. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Kuukauden lähiö: Siltamäki

Siltamäki näyttää tavallistakin tavallisemmalta kerrostaloalueelta – ja sitähän se onkin, mutta se on myös yksi ensimmäisiä tämän lähiötyypin edustajia. Aikaisemmin, 1960-luvulla vallitsi monumentaalinen tyyli, jossa alueista rakennettiin visuaalisesti näyttäviä kokonaisuuksia. Suunnittelijoiden parissa heräsi kritiikkiä siitä, ettei tällainen aluesuunnittelu luonut asukkaille aitoja kohtaamisen mahdollisuuksia.

Lähiöitä alettiin suunnitella aivan uudella tavalla – nyt rakennettiin kontaktikaupunkeja. Tiivissä korttelikaavassa rakennukset sijoittuvat suorakulmaisesti toisiinsa, ja niiden väliin jää atrium-tyyppisiä pihoja. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston inventointiraportissa todetaan, että

Siltamäki on ainoa alue Helsingissä, jossa kontaktipihan idea toteutui puhdaspiirteisessä muodossa.

Siltamäki rakennettiin vuosina 1967-1972. Suunnittelija Pentti Ahola tunnetaan myös Tapiolan Hakalehdon atriumtaloista.

Sisäänkäynti kerrostalo

Siltamäki alitus

Siltamäki_aukio

Hiekkalaatikolla Siltamäessä

Palvelut ovat keskittyneet ostoskeskukseen.

Siltamäen ostari

Seurakuntakodin arkkitehtuuria.

Siltamäki Seurakuntakoti

Ja vähän taidetta: Puistoalueella on Arvo Siikamäen veistos Lepotauko 1970-luvulta.

Kasvoton nainen Siltamäessä

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kuukauden lähiö: Ala-Malmi

Kuukauden lähiöksi valikoitui Helsingin Malmi, joka oli yksi Lähiöfestin tapahtumapaikoista – tapahtumasta lisää täällä.

Ala-Malmilla Teerisuontien, Vilppulantien ja Pekanraitin väliin asettuu hyvin yhtenäinen kerrostalokortteli 1980-luvun alusta. Minua ovat aina viehättäneet tällaiset labyrinttimaisesti toisiinsa lomittuvat korttelipihat. Välillä pihat yhdistyvät toisiinsa porttikongin kautta ja kulman takaa pääsee taas seuraavalle pihalle. Talot muistuttavat toisiaan, mutta pihat ja erilaiset kulkureitit ovat monimuotoiset. Kolmessa vuosikymmenessä tämäkin alue on saanut puista runsaasti vihreyttä tiilenpunaisen kaveriksi.

Asukasnäkökulmaa sain muun muassa yhdeksänvuotiaalta, jonka mukaan ”tää on ihan paras paikka, täällä on tosi kiva asua.” Myös aikuiset Lähiöfestissä haastatellut kertoivat viihtyvänsä hyvin.

Teerisuontie Malmi

Tiilijulkisivut Malmi

Vilppulantien alue

Kerrostalo Helsinki Malmi

Alueen raunoilla on hieman uudempaa kerrosta.

Kerrostalo Malmilla

Puistomaista Malmi

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Helsingin lähiöitä kalenterissa

Nyt Talotarinoilla on oma pieni kalenterikauppa osoitteessa https://holvi.com/shop/talotarinat/.

Kalenterin sivuilla nähdään 12 lähiötä Helsingistä: Roihuvuori, Kulosaari, Pikku Huopalahti, Vuosaari, Pohjois-Haaga, Pihlajamäki, Kurkimäki, Puotila, Jakomäki, Kannelmäki, Siltamäki ja Kontula. Joka sivulla on yksi historiallinen kuva Helsingin kaupunginmuseon arkistosta sekä tuoreempia kuvia.

Kalenterin 18 €:n 6,50 hintaan sisältyvät postikulut Suomessa.

 

Tervetuloa ostoksille!

 

 

 

Kuukauden lähiö: Suikkila

Talotarinoiden kuva-arkistoon on kertynyt melkoisesti kuvia lähiöistä. Siksi polkaistaan käyntiin teema ”Kuukauden lähiö”. Sarjan käynnistää Turun Suikkila. Alue toimii myös jatkona kevään Pekka Pitkänen -teemalle. Pitkäsen arkkitehtitoimisto on suunnitellut lähes kaikki Suikkilan rakennukset sekä laatinut alueen yleissuunnitelman.

Suikkila Keltainen talo 1000px

Bergeninkadun ja Leningradinkadun kulmaan sijoittuu kortteli, jonka talot edustavat Pitkäselle tyypillistä koruttomuutta. Perusvärit erottuvat harmaista julkisivuista selkeinä muotoina.

Suikkila Siniharmaa 1000px

Suikkila 2E 1000px

Suikkila Lasitiilet 1000px

Talinkorventien pistetalot valmistuivat hieman aikaisemmin kuin muu Suikkila, 1960-luvun lopulla.

Suikkila pistetalo 1000px

Kaitaistentiellä on ryhmä kolmikerroksisia pitkiä lamellitaloja.

Suikkila Sisäänkäynti 1000px

Toinen Suikkilan ostoskeskuksista oli päässyt kuvaushetkellä sammaloitumaan (vuonna 2014.) Täytyykin käydä tarkistamassa tilanne!

Suikkila ostari 1000px

Myös rappukäytävistä voi löytää grafisia linjoja.

Suikkila rappukäytävä 1000px

Portaikko

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

 

Lähiöfest2017 – miltä lähiö näyttää?

 

Lähiöfest2017 on jatkoa parin vuoden takaiselle Lähiöfestivaalille. Ensimmäinen festivaali toteutettiin Vantaan Mikkolassa purettavassa kerrostalossa. Nyt festivaali tapahtuu kymmenessä eri kaupunginosassa 25.9. – 1 .10.

Olen mukana festivaaleilla Malmin ja Pohjois-Haagan tapahtumatoreilla. Keskusteluteltassa haastan kävijät katsomaan lähiömaisemaa ja kysyn miltä lähiössä näyttää. Teltassa katsotaan ja kommentoidaan lähiömaisemaa keskittyen maiseman visuaaliseen ilmeeseen. Sana on vapaa. Sään salliessa molempina päivinä tehdään myös kävelykierros, jonka aikana keskustelu jatkuu.

Osallistujien kesken arvotaan teemaan liittyviä palkintoja. Oletpa alueen asukas tai vierailija – TERVETULOA!

Malmin tapahtumatori
Lauantaina 30.9. klo 14−18
Malmitalo, Ala-Malmin tori 1

Pohjois-Haagan tapahtumatori
Sunnuntaina 1.10. klo 10−14
Pohjois-Haagan yhteiskoulu, Pietari Hannikaisen tie 6

 

Tapahtuma liittyy Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen ”Lähiömaiseman visuaalisuus koettuna ja tulkittuna”. 

Facade Goes Fashion: Karvatakki Patterinhaassa

Karvatakki Patterinhaka

Ilmojen lämmettyä hieman on teddykarvainen takki sopiva. Materiaali muistuttaa struktuuriltaan 1940- ja 1950-luvuilla suosittua röpelörappausta, jonka värikin on usein hailakka ruskea. Tosin alkuperäinen väri on ollut kirkkaampi, ja nykyinen sävy johtuu vuosikymmenten aikana kertyneestä liasta ja pölystä. Kaapista löytyi sopivasti parvekkeiden mukainen poolopusero – huomaa kauluksen poimupeltiä muistuttava neulos.

Arkkitehtuuriasuni kuvauspaikka löytyi Patterinhaasta, joka on Turun ensimmäinen lähiö. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna 1954. Alueen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra ja rakentajana oli Rakennustoimisto A. Puolimatka.

 

Karvatakki ja rappaus

 

Röpelörappaus julkisivu

 

Patterinhaka 1000

 

Kerrostalo Patterinhaka

 

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.
  • The English version: Suburban Teddy Bear

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Juhla-arvonta – Talotarinat 5 vuotta

Tättärää!

Talotarinat-blogin ensimmäinen postaus on päivätty 13.12.2011, eli nythän on synttärit! Vuosiin on mahtunut monenlaisia vaiheita ja aiheita. Kuudes vuosi käynnistyy hyvissä tunnelmissa, sillä kirjoittajan päässä muhii innostavia kehitysideoita.

Synttäreiden kunniaksi arvon 2 kpl Turun lähiöt -seinäkalenteria. Esittelin kalenterin aiemmassa postauksessa täällä. Lisätietoa myös sivun alaosassa.

Arvonnan ohjeet:

  • Kerro, mikä Turun lähiöistä on viehättävin.  Perustelut ovat tervetulleita. Voit kommentoida täällä blogissa, Facebookissa tai Instagramissa arvonnasta kertovaan julkaisuun.

Laita kommenttiin sähköpostiosoite, johon voin ilmoittaa voitosta. Jos vastaat Facebookissa tai Instagramissa ja sinuun saa sitä kautta yhteyden, ei osoite ole välttämätön. Palkinto postitetaan Suomessa sijaitsevaan postiosoitteeseen.

Arvonta sulkeutuu 19.12. klo 24.00.

 

ilmapallot-kalenteri

5v-kynttila2

 

 

 

 

 

Parempaa lähiöarkea

3h + k on uusi kiinnostava lehti asumisesta. Kirjoitin sen viimeisimpään numeroon jutun Parempaa lähiöarkea. Jutussa kerrotaan esimerkiksi muuttoliikkeestä ja muuttamisen syistä pääkaupunkiseudulla sekä Helsingin Lähiöprojektin toiminnasta. Haastattelin tutkija Katja Vilkamaa ja Lähiöprojektin johtajaa Tero Santaojaa.

Jutun 1. aukeamaa pääsee kurkkaamaan täällä.