Arava-jutun jatkoksi esittelen tässä muutaman muunkin kirjan, jotka mielestäni muodostavat mukavan kokonaisuuden. Nämä kirjat eivät ole uutuuksia, vaan enemmän jonkinlaisia kirjahyllyyni unohtuneita helmiä.
”Soppaa syöden isä ja äiti säästivät arava-asunnon Kontulasta.” Arava mainitaan myös Arkkitehtuurimuseon näyttelyjulkaisussa Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi. Näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin. Nimensä mukaisesti se esittelee laajan näkökulman 1960-luvun rakentamiseen, eikä pysyttele pelkästään asuntoarkkitehtuurissa. Uusi estetiikka, konstruktivismi, kokeellisuus, värit – siinä eräitä 1960-luvun teemoja, joita teos esittelee laadukkain kuvin. Teos on kokoelman vanhin, sillä näyttely järjestettiin jo vuonna 2016 (onko siitäkin jo niin kauan!)
Kappas, olen tehnyt näyttelystä aikanaan jutunkin 1960-luvulle Arkkitehtuurimuseossa.
Tästä siirrymmekin luontevasti 1970-luvulle, mutta pysymme yhä Arkkitehtuurimuseon julkaisuissa. Murrosten vuosikymmen. Arki, aatteet ja arkkitehtuuri 1970-luvun Suomessa liittyi niinikään vuosikymmenteemaiseen näyttelyyn, joka järjestettiin viime vuonna (2023). Hieno kokonaisuus esittelee esimerkiksi 1970-luvun rentoa kotityyliä, lähiöiden muutosta, matkailun arkkitehtuuria, purkuvimmaa ja ympäristöasioihin heräämistä. Painava teos jättää mieleeni vain yhden kysymyksen: Onko suunnittelu 1980-luvun arkkitehtuurin näyttelystä jo käynnistynyt?
Mukavaa ja rentoa 1970-lukua. Kuvat näyttelyjulkaisusta.
- Näyttelystä juttu: Betoniunelmia.
Lopuksi aarre, jonka löysin Helsingin kapunginmuseon kaupasta: 2014 julkaistu Asfalttia ja auringonkukkia. Simo ja Eeva Ristan Helsinki-valokuvia 1969-1979. Olen jo pitkään ihaillut parin valokuvia, joten pakkohan tämä oli ostaa, kun hintakaan ei ollut paha. Kirjassa on Ilkka Malmbergin kirjoittama esipuhe, mutta muut tekstit ovat vain pieniä johdantoja eri teemoihin. Kuvat ovat pääosassa.
- Kirjoitin blogissa aikaisemmin Simo Ristasta.
Talotarinat 