Leikkimieltä museossa

Arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurimuseossa avattiin alkuvuodesta arkkitehtuurikasvatuksen huone. Museosta onkin puuttunut toiminnallinen tila, mutta asia on nyt korjattu. Rakennuspalikoita löytyy kiitettävä määrä ja värit ilahduttavat aikuisenkin silmää.

Rakennuspalikat Arkkitehtuurimuseo

Liitutaulu

Palikoista valtaosa on Durat-muovia. Olen ihaillut Durat-tuotteita jo vuosia, ja halusin jo siksi päästä hiplaamaan kappaleita.  Durat on Suomessa kehitetty materiaali, joka sisältää noin 30% teollisuudelta kerättyä jätemuovia. Kuvassa alinna oleva penkki on niinikään kestävää Duratia.

Arkkitehtuurimuseo Durat

Eero Aarnio Designmuseossa

Arkkitehtuurimuseon vieressä on Designmuseo – ja sielläkin pääsee leikkimään! Museo esittelee tällä hetkellä Eero Aarnion tuotantoa, ja se näkyy myös toimintahuoneessa.

DEsignmuseo leikkinurkka

Eero Aarnion tuotteet osaavat yllättää. Saman tekee tämä näyttely, jossa näyttelyesineet eivät pysy paikallaan, vaan liukuvat pyörien pitkin näyttelytilaa. Sattumoisin Aarnion tuotteita on näkynyt täällä blogissanikin viime aikoina – esimerkiksi postauksessa Ikivihreä mustana.

Designmuseo Eero Aarnio

Designmuseo Poni

Museovieraiden luovia näkemyksiä Ponista.

Ponit designmuseossa

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Rakennusviraston purkutyömaalla

Pari kuukautta sitten täällä oli muutama kuva entisestä Rakennusviraston rakennuksesta Kasarmikadulla. Nyt purku on jo hyvässä vauhdissa, eikä rakennuksesta ole enää paljon jäljellä. Pääsin purun keskelle haistelemaan tunnelmia.

Rakennuksen purkaminen tuntuu aina dramaattiselta. Tapauksen historiallisen arvon ymmärtää myös hankkeessa mukana oleva kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partners, joka tallentaa purun vaiheet huolellisesti.

Aikaisempi postaus täälläKatoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Rakennusvirasto Kasarminkatu

saro-ikkunassa-pieni

Repsottaava kaihdin

Rakennusvirasto Kasarminkatu

Ympäröivät näkymät sentään säilyvät. Vanhat rakennukset säästyivät nykyistä paljon voimakkaamman purkuaallon kynsistä.  Näin ei olisi, jos kaikki silloin vanhanaikainen ja ruma olisi saanut mennä.

Kasarmitori

Kuvat Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Vaihteeksi postmodernia

Neule Sweater Countylinegeneral / Etsy | Terassitalo, Pikku Huopalahti Helsinki

Modernista postmoderniin! Arkkitehtuurissa 1980-luvulta 1990-luvun alkuun vallinnut postmoderni tyyli oli vastaisku edellisten vuosikymmenten niukkuudelle. Nyt kaivattiin yksityiskohtia, värejä ja muotoja. Eri tyylisiä elementtejä yhdisteltiin ennakkoluulottomasti. Tässä muutamia esimerkkejä Pikku Huopalahdesta, suomalaisen postmodernismin yhtenäisimästä kokonaisuudesta. Alueen maamerkkinä on Reijo Jallinojan suunnittelema, 1994 valmistunut Terassitalo. Muuten, Pikku Huopalahti esiintyi blogissa viime keväänäkin klikkaa tästä postauksiin.

1980-luvun vaatteissa voi nähdä samaa suuntausta. Wau, mitkä kuviot!

Postmodern for a Change

From modern to postmodern. The postmodern architecture was a celebration for colours and shapes after so many less expressive decades. The examples here are from Pikku Huopalahti area in Helsinki, which was built between 1986 and 2000. The best known is the Terassitalo [terraced house] designed by Reijo Jallinoja. And look at the sweaters of the same era – aren’t they just gorgeous! 

Terassitalo

Tässä pari muuta rakennusta Pikku Huopalahdesta – Other buildings in Pikku Huopalahti

Vertailun vuoksi vähän taidettakin. Kaikki tiet johtavat Bauhausiin – Bauhaus-taiteilija Vassily Kandinskyn teos Molle Rudesse, 1927. Tämä muistuttaa siitä, että ensin täytyi olla modernismi, jotta saattoi syntyä postmodernismi.

Photo: Wikimedia Commons (Public domain)

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.


Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Ostarilla: Kannelmäen ostoskeskus

Kannelmäki-kierros huipentuu 1959 valmistuneeseen ostoskeskukseen. Erkki Karvisen suunnittelema liikekeskus on helsingin vanhimpia, mutta ei enää kauan; vanha ostoskeskus on päätetty purkaa ja tilalle rakennetaan asuintaloja. Monien muutosten seurauksena ostari on muuttunut paljon. Nyt ulkonäköä hallitsevat vihreät katosrakennelmat kaarevine plekseineen. Palveluja löytyy moneen tarpeeseen.

 

kannelmaen-vanha-ostari

 

kahvila-herkku

 

kannelhius

 

Kioskirakennukset ovat olleet paikalla alusta asti.

kannelmaki-grilli-pieni

 

kannelmaen-ostoskeskus-2016_pieni

 

Ostari suorastaan huutaa apua!

kannelmaki-help-pieni

 

Tässä toimiala, jonka olemassaoloa tulin ensi kertaa ajatelleeksi aivan äskettäin, kun palvelulle oli yllättäen tarvetta. Yrityksen nimi on riittävän ytimekkäästi Turvavyö.

kannelmaki-turvavyo

 

Baareissa on valinnanvaraa.

karaokemesta-kannelmaki

 

kantsun-kulmabar

 

Lopuksi taidetta: Harry Kivijärven Kivet-veistos ja suihkukaivo vuodelta 1965.

harry-kivijarvi-kivet-kannelmaki

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Unelma Kannelmäessä

Viimeksi esittelin vanhaa Kannelmäkeä 1950-60 -luvuilta. Nyt kurkataan radan toiselle puolelle, jossa rakennuskanta on vähän uudempaa. Uuden keskustan ydin on Sitratori, jonka keskellä on pari vuotta ollut huomiota herättävä taideteos Unelma. Veistos on Oona Tikkaojan työ vuodelta 2012, jolloin se juhlisti Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuotta sekä Design-pääkaupunkivuotta 2012 Siltasaarenkadulla Kalliossa. Helsingin kaupungin Lähiöprojekti oli mukana teoksen siirtämisessä Kannelmäkeen.

 

 

kannelmaki-unelma-taideteos

 

 

kannelmaki_unelma-teos

 

Leikkisä veistos todella erottuu ympäristöstään – tällaisena harmaana kevätpäivänä varsinkin. Mutta on väriä muuallakin. Torin laidalla on kulttuurikeskus Kanneltalo, jonka portaikon seinämä on saanut pirteän maalauksen. Postmodernistista rakennusta olisi voinut tutkia enemmänkin.

 

 

kannelmaki_seinamaalaus

 

 

 

kannelmaki_kanneltalo

 

kannelmaki_keskus

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kotoista Kannelmäkeä

Jatketaan Kannelmäen kierrosta. Kannelmäen vanhempi osa on rakennettu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla. Melko väljästi sijoitetut talot ja pihat näytävät hyvin kotoisilta. Mittakaava on maltillinen ja yksityiskohtiakin löytyy. Tässä näkymiä Kanneltien varrelta.

 

 

kannelmaki-kerrostalo

 

 

kannelmaki-kerrostalo_3

 

kannelmaki-kerrostalo_2

 

 

 

kannelmaki-kerrostalo-ovi

 

 

 

kannelmaki-mosaiikkilaatta

 

Kanneltien pohjoispuolella on 1970-luvulla rakennettu rivitaloalue Kannelkylä. Se olisi kyllä ansainnut lähempääkin tarkastelua, mutta nyt tyydyin tähyilemään alutta etäämmältä.

 

 

kannelmaki-rivitaloja

 

Maisemaan kuuluvat myös nämä mystiset tiilirakennukset. Hengenvaara! Livsfara!

kannelmaki-muuntamo

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristina: Kannelmäen kirkko

Modernia kirkkoarkkitehtuuria täytyy tarkastella  lähempää aina kun kohdalle sattuu. Piipahdin pari viikkoa sitten Kannelmäessä, ja Kannelmäen kirkko onkin melkoinen nähtävyys. Se on myös arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus asuinalueen keskellä. Kartionmuotoinen rakennus muistuttaa kotaa tai telttaa. Helsingin kirkot -verkkosivulla kerrotaan, että siirrettävän asumuksen muoto ”puhuu entiseen takertumista ja paikalleen juuttumista vastaan”.

Marjatta ja Matti Jaatisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1968. Sisäpuolella neliönmuotoisen rakennuksen huomattavin piirre on ylös asti ulottuvat pitkänomaiset ikkunat. Ulkopuolella ikkunoita reunustavat palkit tuovat julkisivuun rytmiä. Tosin nyt tummuneina vaikutus ei ole niin tehokas kuin valokuvissa, joissa tumman katon ja pintaa seunustavien ikkunanauhojen kontrasti on vahva.

 

kaareva-peltikatto

 

marka-peltikatto

 

kannelmaen-kirkko_2

 

penkkirivit-kannelmaen-kko

 

kannelmaen-kirkko-katto

 

lasi-ikkuna-kannelmaen-kko

 

kannelmaen-kko-urut

 

piirustusnurkka-kirkossa

 

kannelmaen-kirkko-nurkka

 

kannelmaen-kirkko_3

 

PS. Arkkitehtuurituristi harrastaa tietenkin myös arkkitehtuuriselfiekuvia. Kaikki asiaan vihkiytyneet tietävät että yksi onnistunut selfie vaatii monta yritystä – täällä tapaus #kannelmäenkirkko Instagramissa!

  • Vinkki: Lisää mielenkiintoisia kirkkoja Kirkkoarkkitehtuuri-kategoriassa.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Katoavaa kaupunkikuvaa: Kasarmikatu 21

Helsingin rakennusviraston entinen talo on kohta historiaa. Kiinteistö puretaan ja paikalle rakennetaan uusi. Näin suuri purkutyö näin keskeisellä sijainnilla on harvinainen – nykyisin. Purkamisen syyksi on
esitetty rakennusten huono kunto ja suuri peruskorjauksen tarve,
jotta talo voitaisiin saada nykykäyttöön sopivaksi. Monien mielestä on varmaan hyvä vaan, että tällainen laatikko puretaan. Paikalle nousee sitten aikanaan uusi laatikko. Eikä muuten ole ensimmäinen purku tällä tontilla. Rakennusviraston alta nimittäin purettiin Engelin suunnittelema koulu.

Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti Lauri Pajamies. Arkkitehtuuriltaan rakennus on varsin ryhdikäs 1960-luvun toimistorakennus. Ikkunoiden muodostama rasterijulkisivu puukarmeineen on tyylikäs. Helsingin kaupunginmuseo puolsi purkamista, vaikka se totesi rakennuksen historiallisen merkittävyyden. Rakennuksen sisäpuolella on paikoin alkuperäisenä säilynyttä toimistointeriööriä. Harmi, etten ehtinyt käymään, kun rakennus oli syksyllä vielä käytössä.

kasarmikatu-rakennusvirasto

kasarmikatu-21-ikkunat

kasarmik21-ovikyltti

kasarmikatu21-ikkunateipit

kasarmikatu21-kulma

  •  Paikka noin puoli vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2016.

Kasarmikatu kesäkuu2016

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Helsinki Dresses by Anne Mustarastas

Vuosi sitten Helsinki Design Weekin ohjelmistossa oli näyttely, jonka idea on hyvin lähellä Facafe Goes Fashion -teemaa. Muotoilija ja puvustaja Anne Mustarastas toteutti sarjan Helsinki-asuja, joiden esikuvana on erityylisiä helsinkiläisiä rakennuksia. Puvut on toteutettu upean kekseliäästi ja arkkitehtoniset yksityiskohdat ovat selvästi tunnistettavissa. Asut olivat äskettäin esillä Tampereella Suomen kädentaidot -messuilla. Messujen sivuilla Anne Mustarastas kertoo aikovansa jatkaa teeman parissa vielä joskus. Odottelen mielenkiinnolla!
Näyttelyn aikoihin oma blogini ei ollut vielä käynnistynyt, mutta idea kyti ja kuviakin oli kokeilumielellä otettu. Oli jännää ja vähän yllättävää huomata, että joku muukin on keksinyt yhdistää arkkitehtuurin ja vaatetuksen. Toteutuksen tapa onkin sitten aivan erilainen, sillä Helsinki-asut ovat uniikkeja taideteoksia kun taas itse käytän valmiita vaatekappaleita, vanhoja ja uusia.
Aluksi mielessäni oli ainoastaan postaukset, joissa esiinnyn itse arkkitehtuuriasussa. Tällainen blogi päivittyisi kovin harvoin, koska vaatteiden löytäminen on työlästä, kustannuksista puhumattakaan. Siksi käytän myös verkkokauppojen kuvamateriaalia – luvalla, tietenkin. Tavoitteenani ei ole tarkasti toistaa yksityiskohtia, vaan löytää yhtäläisyys yleisvaikutelmasta, pinnasta ja muodosta. Toisinaan postaukseen riittää yksi osuva yksityiskohta, joskus niitä on useita. Löytämisen ilo on aina yhtä palkitsevaa. En tiedä, tarvitaanko jonkinlainen häiriö, jotta tästä aiheesta jaksaa aina vaan innostua…

Kampin kappeli -asu

.


Kermakakkumainen Uudenmaankatu 17 / Annankatu 12 sisältää muita pukuja enemmän asumista kuvaavia yksityiskohtia. Esikuva on vuodelta 1898.

Keskiajan tyyliseen pukuun löytyi sopiva visuaalinen aihe Perämiehenkatu 7:stä (1908).

Ihastuttavaa 1920-luvun tyyliä nähdään puvussa, joka ilmentää jugentyylisen Annankatu 9:n (1904) muotokieltä.

Samalta vuodelta ovat suloiseen viittaan päätyneet näyttävät koristeet osoitteessa Liisankatu 16.

Tuoreinta rakennuskantaa edustaa Kampin kappeli (2012). Moderni ja tyylikäs asu on näyttelyn oma suosikkini.

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned