Brutaalia pipariarkkitehtuuria

On aika paljastaa vuoden piparitalo. Viime vuoden tapaan valitsin kohteeksi vuoden aikana blogissa esitellyn rakennuksen. Itse rakennuksenkin esittely pääsi blogiin vasta muutama päivä sitten, mutta pipariprojektin aiheen olin ehtinyt jo päättää hyvissä ajoin.

Roihuvuoren piparikoulu

Ei siitä ihan täydellinen tullut. Jotkut saumat repsottavat pahasti, mutta sovitaan vaikka niin, että teos kuvaa tilannetta ennen remonttia, tai ehkä jopa korjausten ollessa käynnissä. Täytyy myös huomauttaa, että koulu ei ole mittakaavassa.

 

Roihuvuori piparina.jpg

Roihuvuoren koulu 2016.jpg

 

Työ alkoi kaavojen suunnittelulla ja testauksella. Olen sitä ihmistyyppiä, joka nauttii monessa asiassa suunnittelusta ja valmisteluista eniten. Kaavojen parissa askartelu on kivaa!

kaavoja-piparitalo

Elementit kasassa.

piparitalon-elementit

Kyllä tästä jotain taitaa tulla…

Pilarit lakua.jpg

… ja tulikin.

pipari-roihuvuori

PS. Ella ja kaverit -elokuvasta inspiroituneena rakensimme poikani kanssa toisenkin koulun. Etualalla on siis Ellan pieni koulu, josta luokka joutuu muuttamaan jättimäiseen betonikouluun.

pikkukoulu

Söpöhän siitä tuli.

Kummasta sinä pidät enemmän?

 

  • PS. Katso myös Talotarinat 5 vuotta -juhla-arvonta täällä.

 

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.

Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu

Pysytään 1960-luvulla yhä, kohteena Aarno Ruusuvuoren sunnittelema, 1967 valmistunut Roihuvuoren koulu Helsingissä.

roihuvuoren-koulu_ikkunat

Osallistuin syksyn aikana Tampereen teknillisen yliopiston järjestämälle arkkitehtuurin kritiikin kurssille. Antoisan kurssin yksi tulos oli ymmärtää, mitä kaikkea kritiikki voi olla ja miten monella tavalla kohdetta voi lähestyä.

Tutkiskelin Roihuvuoren koulua kolmen tekstin verran. Yhdessä kirjoituksessa pohdin, millainen on konstruktivistisen betonirakennuksen luonne. Tulkintani mukaan koulurakennus edustaa

  • avoimuutta – avoimet tilaratkaisut, tilojen yhteys, ikkunoiden runsaus
  • joustavuutta – monikäyttöisyys on huomioitu suunnittelussa
  • rehellisyyttä – konstruktivismin periaatteiden mukaan rakenteet näkyvät sellaisenaan
  • arvovaltaisutta  – selkeä, jämäkkä ulkomuoto herättää kunnioitusta

Teksti Brutaalia arvomaisemaa – Roihuvuoren koulu on luettavissa kurssin blogissa. Blogista löytyvät myös muut kurssin aikana syntyneet kiinnostavat kritiikit.

 

Roihuvuoren koulu_maasto.jpg

areyouami

roihuvuoren-koulu-turkoosi

roihuvuoren-koulu-ovi

Ramppi kaide.jpg

rampilla

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Juhla-arvonta – Talotarinat 5 vuotta

Tättärää!

Talotarinat-blogin ensimmäinen postaus on päivätty 13.12.2011, eli nythän on synttärit! Vuosiin on mahtunut monenlaisia vaiheita ja aiheita. Kuudes vuosi käynnistyy hyvissä tunnelmissa, sillä kirjoittajan päässä muhii innostavia kehitysideoita.

Synttäreiden kunniaksi arvon 2 kpl Turun lähiöt -seinäkalenteria. Esittelin kalenterin aiemmassa postauksessa täällä. Lisätietoa myös sivun alaosassa.

Arvonnan ohjeet:

  • Kerro, mikä Turun lähiöistä on viehättävin.  Perustelut ovat tervetulleita. Voit kommentoida täällä blogissa, Facebookissa tai Instagramissa arvonnasta kertovaan julkaisuun.

Laita kommenttiin sähköpostiosoite, johon voin ilmoittaa voitosta. Jos vastaat Facebookissa tai Instagramissa ja sinuun saa sitä kautta yhteyden, ei osoite ole välttämätön. Palkinto postitetaan Suomessa sijaitsevaan postiosoitteeseen.

Arvonta sulkeutuu 19.12. klo 24.00.

 

ilmapallot-kalenteri

5v-kynttila2

 

 

 

 

 

Lamppuja ja muita herkkuja – PYP

Esittelin viimeksi upeaa Hotelli Rantapuistoa, joka tunnetaan myös PYP-pankin entisenä koulutuskeskuksena. Palataan vielä interiöörin hienoihin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tulee vastaan jo ovella: ovenkahvana on tunnistettava pankin logo.

hotelli-rantapuisto-pyp-kahva

Sisustuksessa on käytetty erilaisia puupintoja – tässä sormipaneelia.

porttaat-parvelle

 

rantapuisto-portaikon-lamput

Lamppuja, ihania lamppuja.

rantapuisto-portaikko_lamput

Tällainen valaistusratkaisu ei tarvitse erillistä varjostinta.

hotelli-rantapuisto_sisakatto

Valaisimia tarvitaan ulkoalueillakin.

julkisivu-merelle

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1960-lukua parhaimmillaan: Hotelli Rantapuisto

Yövyin Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa muutama viikko sitten. Olin kuullut, että paikka on hieno, mutta yllätyin.

Martta ja Ragnar Ypyä suunnittelivat kokonaisuuden Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi, joka valmistui vuonna 1963. Kun pankin käyttötarve väheni, alkoi keskus 2000-luvulla tarjota majoitusta muillekin tahoille. Hyvä niin, sillä minä todella nautin viikonlopustani tässä uniikissa paikassa.

Ypyöiden suunnittelussa puun käyttö on erityistä. Rantapuiston tärkeimmissä aulatiloissa on erikoisia kattokonstruktioita, jotka yhdessä valaistuksen kanssa tekevät tilasta todella kiinnostavan. Millaisia yksityiskohtia joka puolella upeasti säilyneinä!

rantapuisto-kirjasto

Eteenpäin. Mitähän käytävän päästä löytyy!

pyp-kaytavalla

Vastaus: risteyskohdista löytyy erityylisiä aulatiloja.

rantapuisto-eras-aula

Sitten ravintolaan. Ypyät osasivat käyttää myös tiiltä. Tässä takka, jonka muoto muistuttaa odottavan äidin vatsaa.

rantapuisto-ravintola-takka

hotelli-rantapuisto-katto

 

rantapuisto-pihaa

Punatiili ja puu hallitsevat julkisivuissakin. Siipien ja erillisrakennusten väliin jää erilaisia pihatiloja.

 

piharakennuksia

 

Yksityiskohdat on huomioitu kaikkialla. Huomaa betonin muotoilu terassin reunassa!

rantanakyma

Hotellihuoneen sisustus ei sentään ollut 1960-luvulta. Tätä näkymää olisin voinut katsella vielä muutaman lisäyön verran.

auringonlasku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Turun lähiöt seinäkalenterina

Huomio Turun lähiöt! Nyt saatavana seinäkalenteri vuodelle 2017 tyylikkäin mustavalkokuvin. Kuviin on napattu kullekin lähiölle leimallinen tyyli tai kiehtova yksityiskohta. Kaikki kuvat ovat nähtävissä sivun alaosan kuvakarusellissa. Kalenteri on kierresidottu ja ripustuskoukulla varustettu.

Kalenteria saa verkkokaupasta – loppuvuoden tarjous 6,50€ sisältää postikulut.

 

turun-lahiot-kalenteri-2017

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1960-luvulle Arkkitehtuurimuseossa

Nyt on Arkkitehtuurimuseossa minulle sopiva näyttely: VÄRIKKÄÄMPI, ILOISEMPI, HIENOSTUNEEMPI. 1960-LUVUN SUOMALAISTA ARKKITEHTUURIA.

Kuten nimikin kertoo, yksi näyttelyn teemoista on värit. Toisaalta huomattava osa rakennuksista on ollut selkeän mustavalkoisia tai betonin ominaislaatua korostavia, siis harmaita. Suunnittelu vapautui totutuista muodoista, ja betonista rakennettiin veistoksellisia maamerkkejä. Näiden lisäksi esiin on nostettu moduuleihin perustuva suunnittelu.

Kuvien ja videoiden lisäksi esillä on kiinnostavia pienoismalleja.

moduulit

video-haka-tuotanto

Näyttelyn puitteet on rakennettu teemaan sopiviksi. Keltaisessa Pastilli-tuolissa voi katsoa Hakan asuntotuotannosta kertovaa mainoselokuvaa.

Tästähän minä tykkään, ja blogikin on viime aikoina vahvasti keskittynyt kyseiseen aikakauteen. Omista kuva-arkistoistani löytyi monia kohteita, jotka ovat päässeet näyttelyyn mukaan. Tässä muutama.

kortepohja

Värikästä ja iloista

Yllä Bengt Lundstenin suunnittelema Jyväskylän Kortepohja, jonka korttelipiharakennetta pidettiin esimerkillisinä mallina modernille aluesuunnittelulle.

Samankaltaista ideaa on toteutettu  Turun ylioppilaskylässä. Läntisen osan suunnittelivat Erkki Valovirta ja Jan Söderlund. Nuo värit!

ylioppilaskyla-turku

Veistoksellista

Yksi puoli 1960-lukua on veistoksellisuus. Loistavana esimerkkinä siitä on Kannelmäen 1968 valmistunut kirkko, jonka suunnittelivat arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen. Kirkosta blogissa juttua jo aikaisemmin: Arkkitehtuurituristina: Kannelmäen kirkko.

kannelmaen-kirkko

Hienovaraisempaa veistoksellisuutta edustavat Pihlajamäen kerrostalot, jotka kuuluvat nykyisin kaavalla suojeltuun rakennusperintöön.


pihlajamaki

Tästä saankin linkin blogini historiaan – nimittäin Talotarinoiden ensimmäisessä postauksessa mainitsin Pihlajamäen esimerkkinä siitä, miten rakennustyylit ja niiden arvostus muuttuvat vuosikymmenten kuluessa. Postaus on päivätty 13.12.2011. Katso postaus Tottumiskysymys.

Talotarinat aloitti Bloggerissa, mutta siirtyi seuraavana vuonna Asuntomessujen blogialustalle. Asuntomessuvuosiin mahtui monia kiinnostavia kokemuksia, mutta nyt blogi kaipasi uudistumista ja itsenäistymistä. Nyt olen siis riippumaton bloggaaja WordPress-maailmassa.

Ps. En viitsi kaikkia vanhoja postauksia edes tutkia, ja voi olla, etten ihan kaikesta ole enää samaa mieltä. Postausten muuttaminen olisi jotenkin tökeröä, joten sielläpä ovat!

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Facade Goes Fashion: Yayoi Kusama sulautuu taustaan

Pitihän tämä ilotulitus käydä katsomassa. Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyssä HAM:ssa nähdään pilkkuja, palloja, kurpitsoja, ja lisää pilkkuja. On toki muutakin taiteilijan pitkän uran varrelta.
Kusaman kantavana teemana on sulautuminen maailmaan ja taustaan – ja sitähän Facade Goes Fashion juuri käsittelee. Kusama on kiinnostunut muodista ja luonut yhteistyössä Louis Vuittonin kanssa riemastuttavan malliston. Kas tässä maistiaisia!
Kusama Yellow
Itse en valitettavasti ollut niin kaukonäköinen, että olisin valinnut teemanmukaisen asun viikonloppureissuun. Pisarat-sukkahousut sentään vähän sinnepäin.
peili-kusama
Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on myös itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.com.

Ostarilla: Punaiset penkit ja pikku-Tapiola

Tapiolassa monin paikoin huomio kiinnittyy jämeränoloisiin puisiin penkkeihin.   Penkit otettiin käyttöön juuri Heikintorin avajaisissa. Penkin suunnittelija on pieni mysteeri, mutta joidenkin asiaa tuntevien mielestä se ei ollut ainakaan arkkitehti Ervi. Penkkien kirkas väritys ei ilmeisesti ollut alkuperäinen, vaan valkoinen. Liikekeskuksessa näkyy ainakin punaisia ja oransseja penkkejä, ja vihreän muistelen nähneeni jossain. Kirkas punainen näkyy muuallakin ostoskeskuksen alueella. Kulttuurikeskuksen edustalla penkin kuuluu olla valkoinen. Onkohan vielä muita? Tietolähteenä: Artikkeli Helsingin Sanomissa .

Aarne Ervin suunnittelema ostoskeskus on otettu käyttöön vuonna 1968, ja se kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tapiolan keskustaa uudistetaan parhaillaan, ja Heikintorin läheisyyteen on rakennettu uusi Ainoa-kauppakeskus.  Heikintori sen sijaan odottaa kohennusta,  josta on keskusteltu vuosia. Huomaan, että monet penkeistäkin ovat kipeästi kunnostuksen tarpeessa.

Liikekeskittymän oivaltavan leikkipaikan esittelin postauksessa Mini-Tapiola.

 

Videona kunnianosoitus penkille!

Mukana myös muutama väriehdotus…

 

Punaisia väripilkkuja muuallakin kuin penkeissä:

heikintorilla-mv

 

heikintori-logo-pun-mv

 

tapiolapenkit-mv

 

Lasten leikkipaikalta löytyy ihana yllätys: sinne on rakennettu pienoiskoossa Aarne Ervin suunnittelema Keskustorni ja Viljo Revellin Taskumattitalot. Nämä Tapiolan arkkitehtuurin helmet on saatu  mustilla, harmailla ja valkoisilla laatoilla yllättävän näköisiksi, vaikka taiteellisia vapauksia on vähän otettu. Toimii!

 

leikkipaikka-punainen-mopo

pienoismallissa-tapiola

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Nuorekas Aallon Terassitalo

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned