Lähiömaisema uudistuu – Lohjan Mäntynummi

Lohjalta löytyy myös lähiömaisemaa. Kävin Mäntynummessa, josta paikallisoppaani on kotoisin. Mäntynymmi onkin hyvä esimerkki lähiöiden tilanteesta. Lähiön maisemaa halutaan kohentaa ja nykyaikaistaa. Tässä kuvassa yksi talo on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Mielestäni muutos ei ole ollenkaan hassumpi. Tehostevärit ovat voimakkaat, mutta niitä on käytetty selkeästi, rakennusten tyyliin sopivalla tavalla. Talon tunnistaa vielä helposti 1970-luvun rakennukseksi.

 

Lähiö Uudistus_

 

Julkisivu uudistus B

 

Takapuolella uusitut parvekkeet muuttavat talon ilmettä vielä modernimpaan suuntaan.

Kerrostalo uudistus2B

 

Vertailun vuoksi viereinen talo, jossa parvekkeet ovat ennallaan. Julkisivu on selvästi kunnostettu äskettäin.

Vaaleanpunaiset parvekkeet

 

Alueen muut talot vielä odottavat toimenpiteitä.

Mäntynummi parvekkeet

 

Mäntynummi krs-talo

 

Kerrostalo Ovi B

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Vuosaaren terassitalo

Terassitalo remonttia

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Vuosaaren terassitalot copy

Terassitalo pihan puoli

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalo 2016

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Vuosaari Auringonsilta esite

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin.  Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

a_MG_7255

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Kotoista Kannelmäkeä

Jatketaan Kannelmäen kierrosta. Kannelmäen vanhempi osa on rakennettu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla. Melko väljästi sijoitetut talot ja pihat näytävät hyvin kotoisilta. Mittakaava on maltillinen ja yksityiskohtiakin löytyy. Tässä näkymiä Kanneltien varrelta.

 

 

kannelmaki-kerrostalo

 

 

kannelmaki-kerrostalo_3

 

kannelmaki-kerrostalo_2

 

 

 

kannelmaki-kerrostalo-ovi

 

 

 

kannelmaki-mosaiikkilaatta

 

Kanneltien pohjoispuolella on 1970-luvulla rakennettu rivitaloalue Kannelkylä. Se olisi kyllä ansainnut lähempääkin tarkastelua, mutta nyt tyydyin tähyilemään alutta etäämmältä.

 

 

kannelmaki-rivitaloja

 

Maisemaan kuuluvat myös nämä mystiset tiilirakennukset. Hengenvaara! Livsfara!

kannelmaki-muuntamo

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Tunnelmia Lähiöfestivaaleilta


Osallistuin Mikkolassa järjestetyille kaikkien aikoen ensimmäisille Lähiöfestivaaleille elokuussa. Tapahtuma oli… vähän kuin lähiö: Kompaktissa tilassa oli lämmin tunnelma ja yllättävän paljon erilaisia näkökulmia. Oman lisän tapahtuman tunnelmaan toi se, että talot oli vain hieman aikaisemmin tyhjennetty asukkaista festivaalin ja sitä seuraavan purkamisen tieltä.

Tässä otanta taulusta ”mitä lähiössä pitäisi olla”:



ourhouse-varit

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Majakkahuoneesta-blogissa vierailijana

Arvoisat lukijat, on tullut aika esitellä kautta aikain ensimmäinen blogivierailuni. Sain vierailla Majakkahuoneesta-blogissa, joka esittelee kiinnostavasti ajankohtaisia paikkoja, arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa Helsingistä. Blogia kirjoittaa – yksityishenkilönä – Helsingin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helander.

Kirjoituksen aihe piti siis löytää Helsingistä. Löytyihän sieltäkin vanha asuntomessualue, jota en ole aikaisemmin esitellyt. Siis, käykääpä katsomassa Majakkahuoneesta kirjoitukseni Asuntomessut Torpparinmäessä 1981 – uusin silmin, ja muitakin blogin Helsinki-juttuja.

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Purkuaikeita Mäntymäessä

Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT Asunnot ilmoitti huhtikuussa aikeensa purkaa kerrostaloalue Mäntymäessä. Uutinen tuli täytenä yllätyksenä asukkaille, ja muutenkin veto on yllättävä.
Onhan kerrostaloja purettu ennenkin, Turussa ja muualla. Lähiöiden kehittämisessä purkamista pidetään joissain tapauksissa korjaamista kannattavampana. Asunnot omistavan TVT Asunnot Oy:n perusteena purkamiselle on, etteivät asunnot varustetasoltaan, kooltaan tai viihtyvyydeltään vastaa nykyajan vaatimuksia.
Mutta: Nykyisellään alue on harvinaisen ehjä 1940-luvun lamellitalojen kokonaisuus. Talot ovatsäästyneet liialta remontoinnilta, ja se on rakennussuojelun näkökulmasta hyvä asia. Rakennusten alkuperäinen tyyli on säilynyt hyvin muutamaa pellitettyä rakennusta lukuunottamatta. Eikös pienistä asunnoista juuri ole pulaa? Ja varustetason päivittämistä tehdään kaiken aikaa, kaikenikäisissä rakennuksissa, kaikkialla – sen ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.
Kaksi- ja kolmikerroksisten rakennusten mittakaava on inhimillinen ja pihapiirin tunnelma kodikas.Talojen asukkaat viihtyvät alueella ja asukasyhdistys onkin noussut vastustamaan purkuhanketta. Vaikka en pidä Turun tauti -termistä, tulee mieleen, haluaako Turku yhä edelleen leimautua kyseisen taudin kantajaksi?
  

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Facade Goes Fashion: Kerrostalopaita, pilarihame ja marimekkoruudut

’Asustan’ itseni tällä kertaa ryhdikkääseen asuinkerrostaloon Turun keskustassa. Valkoiset, harmaat ja mustat suorakaiteet sijoittuvat rytmikkäästi kadunpuoleiseen julkisivuun. Arkkitehtuurin varsinaisia hienouksia ovat alaspäin kapenevat massiviset betonipilarit ja pihapuolen poimuileva julkisivu parvekkeineen. Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Pekka Pitkänen, joka sijoitti taloon myös arkkitehtitoimistonsa. Rakennuksen sijaintikaan ei ole ihan vaatimaton, sillä naapurina on Turun Pääkirjasto.

Julkisivun pellit, listat ja niiden muodostamat varjot toistuvat melko pätevästi neuleeni raidoissa – eikö?

This time I relate myself with a 1960s apartment house in Turku. The building is designed by Pekka Pitkänen and is situated right next to the Main Library. The facade’s white, grey and black rectangles are found in my pullover – as well as the window slates and strips with their shadows. Marimekko’s socks and a long knit skirt find their matches too.


kerrostalo-ja-asu

Neule Pullover Ross River Clothing

Marimekon Telha-sukat sulautuvat pohjakerroksen keraamisiin laattoihin. Miehille löytyy sukka samasta kuosista.

Sukat Marimekko | Miesten kengät Rieker | Naisten kengät Blanco

Ja sitten vielä se pilari. Löysin tarkoitukseen juuri sopivan neulehameen, joka imitoi sekä muotoa että pintaa. Hame on merinovillaa ja vieläpä kotimainen! Hameen on valmistanut lahtelainen Civals Tuote.

Tässä vaihdoin lyhyempään puseroon, jotta pilarihametta saadaan näkyviin enemmän. Villakangaspusero on omatekoinen.
kauppiaskatu2-kerrostalo
 kauppiaskatu2-julkisivu-piha

  • Facade Goes Fashion -teema  etsii ja löytää yhtymäkohtia arkkitehtuurin ja muodin välillä. Joskus sulaudun julkisivuun itse. Myös muunlaiset sulautumiset ovat mahdollisia. Postaukset löydät omasta kategoriastaan. Facade Goes Fashion on aikaisemmin ollut itsenäinen blogi osoitteessa  www.facadegoesfashion.blogspot.fi.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned