Voi Pallivaha! Arvoarkkitehtuurin purkuaikeet

Jos Turun ja Kaarinan seurakunnan suunnitelmat toteutuvat, ei näitä portaita pitkin kuljeta enää Pekkä Pitkäsen suunnittelemaan seurakuntakeskukseen. Kirkkoa on korjattu pitkään, ja nyt seurakunta haluaisi kuitenkin purkaa rakennuksen. Minun on aina vaan vaikea uskoa, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmia pystyttäisi nykymenetelmillä poistamaan. Korjaaminen on aina kallista, eihän siitä mihinkään pääse, mutta purettuja merkkiteoksia kun ei saa takaisin edes rahalla.

pallivahan-srk-talo

Seurakuntakeskusta kutsutaan myös kirkoksi, mutta Kirkkohallitus ei käyttöönoton yhteydessä virallisesti määritellyt rakennusta kirkoksi. Myöhemminkään tätä määrittelyä ei tehty. Tämä osaltaan helpottaa purkuluvan saantia, koska asiaa ei tarvitse päättää Kirkkohallituksessa. Rakennusvalvonnan lupa kuitenkin tarvitaan, ja todennäköisesti museonkin kantaa kysytään.

Pallivahan kirkko valmistui vuonna 1968. Ruskeatiilinen rakennus muodostuu erikokoisista massoista, ja kokonaisuus tarjoaa kiinnostaviaia näkymiä eri suuntiin. Pekka Pitkäsen modernistinen arkkitehtuuri on kansainvälisestikin arvostettua. Jos keskus puretaan, menetetään jälleen pala 1960-luvun rakennuskantaa. Tulevat sukupolvet sitten ihmettelevät menneiden vuosikymmenten säälimätöntä purkuintoa.

pallivaha-srk-piha-pieni

pallivaha-srk-ikkunat

pallivaha-kello

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Pohdintoja betoniarkkitehtuurista: Roihuvuoren koulu

Pysytään 1960-luvulla yhä, kohteena Aarno Ruusuvuoren sunnittelema, 1967 valmistunut Roihuvuoren koulu Helsingissä.

roihuvuoren-koulu_ikkunat

Osallistuin syksyn aikana Tampereen teknillisen yliopiston järjestämälle arkkitehtuurin kritiikin kurssille. Antoisan kurssin yksi tulos oli ymmärtää, mitä kaikkea kritiikki voi olla ja miten monella tavalla kohdetta voi lähestyä.

Tutkiskelin Roihuvuoren koulua kolmen tekstin verran. Yhdessä kirjoituksessa pohdin, millainen on konstruktivistisen betonirakennuksen luonne. Tulkintani mukaan koulurakennus edustaa

  • avoimuutta – avoimet tilaratkaisut, tilojen yhteys, ikkunoiden runsaus
  • joustavuutta – monikäyttöisyys on huomioitu suunnittelussa
  • rehellisyyttä – konstruktivismin periaatteiden mukaan rakenteet näkyvät sellaisenaan
  • arvovaltaisutta  – selkeä, jämäkkä ulkomuoto herättää kunnioitusta

Teksti Brutaalia arvomaisemaa – Roihuvuoren koulu on luettavissa kurssin blogissa. Blogista löytyvät myös muut kurssin aikana syntyneet kiinnostavat kritiikit.

 

Roihuvuoren koulu_maasto.jpg

areyouami

roihuvuoren-koulu-turkoosi

roihuvuoren-koulu-ovi

Ramppi kaide.jpg

rampilla

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Lamppuja ja muita herkkuja – PYP

Esittelin viimeksi upeaa Hotelli Rantapuistoa, joka tunnetaan myös PYP-pankin entisenä koulutuskeskuksena. Palataan vielä interiöörin hienoihin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tulee vastaan jo ovella: ovenkahvana on tunnistettava pankin logo.

hotelli-rantapuisto-pyp-kahva

Sisustuksessa on käytetty erilaisia puupintoja – tässä sormipaneelia.

porttaat-parvelle

 

rantapuisto-portaikon-lamput

Lamppuja, ihania lamppuja.

rantapuisto-portaikko_lamput

Tällainen valaistusratkaisu ei tarvitse erillistä varjostinta.

hotelli-rantapuisto_sisakatto

Valaisimia tarvitaan ulkoalueillakin.

julkisivu-merelle

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

1960-lukua parhaimmillaan: Hotelli Rantapuisto

Yövyin Hotelli Rantapuistossa Helsingin Vuosaaressa muutama viikko sitten. Olin kuullut, että paikka on hieno, mutta yllätyin.

Martta ja Ragnar Ypyä suunnittelivat kokonaisuuden Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi, joka valmistui vuonna 1963. Kun pankin käyttötarve väheni, alkoi keskus 2000-luvulla tarjota majoitusta muillekin tahoille. Hyvä niin, sillä minä todella nautin viikonlopustani tässä uniikissa paikassa.

Ypyöiden suunnittelussa puun käyttö on erityistä. Rantapuiston tärkeimmissä aulatiloissa on erikoisia kattokonstruktioita, jotka yhdessä valaistuksen kanssa tekevät tilasta todella kiinnostavan. Millaisia yksityiskohtia joka puolella upeasti säilyneinä!

rantapuisto-kirjasto

Eteenpäin. Mitähän käytävän päästä löytyy!

pyp-kaytavalla

Vastaus: risteyskohdista löytyy erityylisiä aulatiloja.

rantapuisto-eras-aula

Sitten ravintolaan. Ypyät osasivat käyttää myös tiiltä. Tässä takka, jonka muoto muistuttaa odottavan äidin vatsaa.

rantapuisto-ravintola-takka

hotelli-rantapuisto-katto

 

rantapuisto-pihaa

Punatiili ja puu hallitsevat julkisivuissakin. Siipien ja erillisrakennusten väliin jää erilaisia pihatiloja.

 

piharakennuksia

 

Yksityiskohdat on huomioitu kaikkialla. Huomaa betonin muotoilu terassin reunassa!

rantanakyma

Hotellihuoneen sisustus ei sentään ollut 1960-luvulta. Tätä näkymää olisin voinut katsella vielä muutaman lisäyön verran.

auringonlasku

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Nuorekas Aallon Terassitalo

Talotarinoihin on kertynyt koko joukko Alvar Aalto-postauksia. Viime kesänäkään Aallolta ei voitu välttyä, kun matka kulki Kauttuan kautta. Ohiajomatkalla katsastimme Terassitalon. Funktionalistinen rakennus valmistui 1938, mutta nopeasti katsoen sitä voisi luulla paljon tuoreemmaksi. Yksityiskohdista huomaa rakennusajan, mutta pääpiirteiltään rakennus istuu hyvin nykyiseenkin rakennusmuotiin.

Johtuuko ajattomuus pelkistetyistä linjoista ja taitavasta suunnittelusta, vai siitä että nykyinen rakentaminen jatkaa yhä hyvin vahvasti funktionalismin jalanjäljillä?

alvar-aallon-terassitalo

Vuokra-asunto Terassitalosta?

Terassitalo on suunniteltu A. Ahlströmin paperitehtaan henkilökunnan asunnoiksi.   Samankaltaisia taloja oli suunniteltu rakennettavaksi viisi, ja niiden lisäksi tornitaloja. Talvisota sotki suunnitelmat, ja vain yksi talo rakennettiin. Ahlström omistaa rakennuksen edelleen ja vuokraa asuntoja yksityisille. Muuten – yhdessä ikkunassa luki VUOKRATAAN vielä heinäkuussa. Jos etsit tältä seudulta asuntoa, niin tarkistapa tilanne!

Yhdessä huoneistossa on huoneistonäyttely, joka valitettavasti jäi tällä erää näkemättä. Raumalainen-lehden artikkelissa täällä on pari kuvaa myös sisältä.

alvar-aalto-terassitalo-nayttely

Talo sijoittuu maastoon niin, että jokaiseen kerrokseen on käynti maantasosta. Kerrostaloille ominaisia porraskäytäviä ei ole. Alemman kerroksen katolla on sen yläpuolisen huoneiston terassi.

kauttuan-terassitalo

tarassitalo-kauttua-eura

Ikkunan alla on tuuletuskanava.

terassitalo-ikkuna-tuuletus

terassitalo-parvekkeet

Katso muut Aalto-postaukseni linkistä Alvar Aalto.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Erik Bryggman: Villa Solin Turussa

Pitkästä aikaa arkkitehtuuripostaus, ja varsin edustavasta alkukesän vierailukohteesta.  Erik Bryggmanin suunnittelema Villa Solin on ensinnäkin  upealla paikalla Katariinanlaaksossa meren rannalla. Rakennus on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen, sillä se ajoittuu aikaan, jolloin klassismi tyylinä alkoi väistyä funktionalismin tieltä. Vuonna 1928 valmistuneessa Villa Solinissa  on nähtävissä piirteitä molemmista. Alkujaan yksityiskodiksi rakennettu rakennus on nykyisin Turun kaupungin edustustila. Tutustumiskäynnin järjesti Bryggman-instituutti.

Museoviraston mukaan Bryggmanin ”huvilat Turussa ja Kaarinassa kuuluvat myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.”

 

 

Villa Solin taulu B

 

Erik Bryggman Villa Solin B

 

Rakennus kunnostettiin perusteellisesti 1990-luvulla, mutta esimerkiksi eteisaulan tiililattia lienee alkuperäinen.

 

Villa Solin kaide B

 

Katettu terassi on jo selvästi funktionalistinen.

Villa Solin funktionalismi B

 

Villa Solin terassi B

 

Villa Solin terrakotta B

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Leikkimieltä museossa

Arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurimuseossa avattiin alkuvuodesta arkkitehtuurikasvatuksen huone. Museosta onkin puuttunut toiminnallinen tila, mutta asia on nyt korjattu. Rakennuspalikoita löytyy kiitettävä määrä ja värit ilahduttavat aikuisenkin silmää.

Rakennuspalikat Arkkitehtuurimuseo

Liitutaulu

Palikoista valtaosa on Durat-muovia. Olen ihaillut Durat-tuotteita jo vuosia, ja halusin jo siksi päästä hiplaamaan kappaleita.  Durat on Suomessa kehitetty materiaali, joka sisältää noin 30% teollisuudelta kerättyä jätemuovia. Kuvassa alinna oleva penkki on niinikään kestävää Duratia.

Arkkitehtuurimuseo Durat

Eero Aarnio Designmuseossa

Arkkitehtuurimuseon vieressä on Designmuseo – ja sielläkin pääsee leikkimään! Museo esittelee tällä hetkellä Eero Aarnion tuotantoa, ja se näkyy myös toimintahuoneessa.

DEsignmuseo leikkinurkka

Eero Aarnion tuotteet osaavat yllättää. Saman tekee tämä näyttely, jossa näyttelyesineet eivät pysy paikallaan, vaan liukuvat pyörien pitkin näyttelytilaa. Sattumoisin Aarnion tuotteita on näkynyt täällä blogissanikin viime aikoina – esimerkiksi postauksessa Ikivihreä mustana.

Designmuseo Eero Aarnio

Designmuseo Poni

Museovieraiden luovia näkemyksiä Ponista.

Ponit designmuseossa

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Bryggman Lohjalla

Jatkan raporttia Lohjalta. Sieltähän löytyi myös Erik Bryggmanin suunnittelema Metsolan siunauskappeli, ja olihan se nähtävä, kun lähellä oltiin. Kappeli on valmistunut vuonna 1956, siis vuosi arkkitehdin kuoleman jälkeen.

Kappelissa on selviä yhteneväisyyksiä  Vantaan Honkanummen siunauskappeliin (1955). Samaa on kolmiomainen muoto, joka Vantaalla toistui harvinaisella tavalla raennuksen kahdessa eri osassa. Yhtymäkohtia löytyy myös 1941 valmistuneeseen Turun Ylösnousemuskappeliin. Turussa ja Lohjalla rakennuksen sisäänkäynnin edessä on samankaltainen katos ja pylväikkö. Kaikkien kolmen kappelin ovet muistuttavat toisiaan.

Lisää Bryggmanista hakusanalla Erik Bryggman (klikkaa)
Bryggmania Vantaalla
Bryggmania Turun hautausmaalla

 

Bryggman Kappeli Lohja_ Metsolan siunauskappeli katto_ Metsolan siunauskappeli Lohja_ Metsolan siunauskappeli ovi_ Metsolan siunauskappeli Bryggman_

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Arkkitehtuurituristi ja terassitalot

Nämä Touko Nerosen terassitalot ovat yksinkertaisesti hienot. Auringossa hehkuvien parvekkeiden kalteva rivistö on erikoinen näky suomalaisessa maisemassa. Pihoja kunnostetaan parhaillaan, joten ympäristö ei ole parhaimmillaan. Näissäkin taloissa olisi todella kiinnostavaa käydä sisällä.

Vuosaaren terassitalo

Terassitalo remonttia

Taloista näkee kuvia yleensä vain parvekkeiden puolelta. Paikan päällä selviää, että rakennus on kalteva toiseltakin puolelta, se tavallaan nojaa taaksepäin. Yhä erikoisempaa.

Vuosaaren terassitalot copy

Terassitalo pihan puoli

Portaikko on puolipyöreässä lasitiili-ikkunaisessa tornissa.

Terassitalo 2016

Terassitalojen viereen rakennetaan uusi asuintalo, joka muotoilultaan muistuttaa Nerosen taloja. En ollut perillä uudisrakennussuunnitelmista, ja uudisrakennuksen kuva aiheutti ensin pientä hämmennystä. Suunnitelmassa takana näkyy lämpökeskus, joka kunnostetaan arvoiseensa kuntoon.

Vuosaari Auringonsilta esite

Arkkitehtuurituristi lähiössä

Olen tutkiskellut lähiöitä siellä sun täällä jo vuosien ajan. Toimintaa voi kutsua arkkitehtuuriturismiksi tai lähiöturismiksi. Tällä Vuosaaren retkellä turismi korostui, sillä seuranani oli kuvataiteilija ja toimittaja Fredrika Biström, joka kirjoitti harrastuksestani artikkelin Hufvudstadsbladetiin.  Kierros oli erittäin antoisa ja mukavaa oli. Juttu ilmestyy lauantaina 30.4.

Arkkitehtuurituristi ottaa parhaista kohteista arkkitehtuuriselfien. – Kuva Fredrika Biström.

a_MG_7255

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

 

Monimuotoinen Vuosaari

Pari viikkoa sitten vietin aurinkoisen päivän Vuosaaressa arkkitehtuurituristina. Alue on pysynyt minulle tuntemattomana ja  asia oli syytä korjata. Vuosaari on lähiöalueena poikkeuksellisen monimuotoinen, ja sitä verrataan jopa Tapiolan puutarhakaupunkiin. Vuosaaren talot eivät todellakaan edusta vain yhtä tai kahta tyyliä, vaan joukkoon mahtuu myös muutamia erikoisuuksia.

Maisemasta selvästi erottuvat ainakin ”laivatalot”. Lauri Silvennoisen suunnittelemien talojen joiden terävät päädyt nousevat ylös kuin laivan keula. Talot rakennettiin vuosina 1965-66. Olisin utelias näkemään päätyjen asuntoihin sisälle.

 

Laivatalo kulma

 

Laivatalo Ovi

 

Vuosaari Laivatalo

 

Samoihin aikoihin rakennettiin Niilo Kokon suunnittelema taloryhmä, johon kuuluu kaksi poikkeuksellista sisäpihataloa. Kokonaisuus ei välity kuvissa kunnolla. Kyseessä on siis rakennus, jonka keskellä on kahdelta sivulta avoin atriumpiha. Pilarit ja pohjakerroksen massat muodostavat jännittävän labyrinttimaisen tunnelman. Sisäpihan puolella ikkunat ovat ymmärrettävästi pienet.

Vuosaari atriumpiha

 

Atriumtalo Vuosaaressa

 

Atriumtalo käytävä

 

Atriumtalo ovi

 

Kaikesta muusta poikkeaa Vuosaaren kirkko, joka onkin valmistunut hieman asuinrakennuksia myöhemmin, 1980. Sen suunnittelivat Pirkko ja Arvi Ilonen. Tämä edustaa jo uutta tyylikautta, jossa graafisuuden korvaa moninaiset ja vaihtelevat yksityiskohdat.

Vuosaaren kirkko

 

Tässä todellinen maamerkki, Vuosaaren lämpökeskus. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Touko Neronen. Keskus on nyt huonossa kunnossa, mutta se kunnostetaan lähiaikoina.

 

Lämpökeskus

 

Nerosen neroutta ilmentävät myös nämä omaleimaiset talot, joissa on aavistus etelän aurinkorantojen tunnelmaa. Palaan Terassitaloihin seuraavassa postauksessa.

Vuosaari Terassitalo auringossa

 

 

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned